BT-42 LENTÄÄ

BT-42: huono tankki ja supertähti

Teknisesti epäonnistunut suomalaistankki BT-42 nousi suosioon Japanissa, ja lopulta japanilaiset fanit osallistuivat viimeisen säilyneen tankin pelastustalkoisiin.

Toisessa maailmansodassa pieni ja myöhään teollistunut Suomi yritti pysyä asetekno­logian kehityksessä mukana. Oman tuotekehityksen onnistumisiin kuului jo 1931 päivänvalon nähnyt Suomi-konepistooli, mutta epäonnistumisiakin riitti. Sodan aikana tuotantoon tulleen kotimaisen Myrsky-hävittäjän liimaukset eivät kestäneet säiden vaihtelua, ja neuvostoliittolaisten sotasaalispanssareiden alustalle kierrätysperiaatteella rakennetut BT-42:t saavuttivat maineen legendaarisen huonoina.

Neuvostoliitto hankki 1930-luvun alussa yhdysvaltalaisen Christie-panssarivaunun ja ryhtyi kehittelemään sen alustan ja jousituksen pohjalta nopeita BT-sarjan vaunuja. Panssari­museon amanuenssi Jari Saurio kertoo, että suomalaiset saivat BT-vaunun eri malleja runsaasti sotasaaliiksi jo talvisodasta ja vielä lisää jatkosodan aikana. Kunnostettuja vaunuja käytettiin jatkosodan alkupuolella. BT-vaunu oli kaik­kiaan teknisesti varsin epäluotettava laite.

Viipurin taistelussa kesällä 1944 yksi BT-42 osui tykillään tiettävästi 14–18 kertaa lähestyvään venäläispanssariin ilman havaittavia vaikutuksia. Puolet BT-42 -vaunuista menetettiin sodan aikana. Yksi tuhoutui taistelussa, loput hylättiin teknisten vikojen vuoksi tai maastoon juuttuneina.

Tässä anime-sarjassa ei ole mitään järkeä. Fetisistinen kuvaus tyttökoulujen välisestä kamppailusta panssarivaunuin pakenee määrittelyjä, eikä löydä mitään kosketuspintaa todellisuuden kanssa – ja juuri siinä on sarjan vahvuus. Kun kiertää hulluuden nopeusmittaria riittävästi, pääsee ympäri ja löytää nerouden. Oheinen video on tohtoroitu, tekstien kanssa on hulluteltu (vaikka alkuperäiset ovat vähintään yhtä hulluja) ja sitten on noita ylimääräisiä graafisia elementtejä. Kohtaus löytyy alkuperäisenä, ilman pizzoja ja muita Vimeosta, mutta sitä ei pysty tähän upottamaan. Klikkaamalla tästä pääset katsomaan sen upeuden. 

Sodan jälkeen yksi BT-42 säästyi romuttamiselta ja päätyi lopulta Parolan Panssarimuseon kokoelmiin. Hätävarapanssari sai uuden elämän 2010-luvulla magna- ja anime-julkaisuissa ja nousi niiden myötä Panssarimuseon pr-tähdeksi.

Raskaasti murisevien moottoreiden ja massiivisten yläviistoon sojottavien tykinputkien yhdistelmä on ollut otollista materiaalia viihde­teollisuudelle. BT-42 on löytänyt paikkansa japanilaisesta Girls und Panzer -animesta, jossa lukiolaistytöt kilpailevat koulujen välisissä panssarivaunuturnauksissa. Animen innoittamana on julkaistu myös Suomili!-manga.

Häiriköt-päämaja pitää omituisena sitä, että näin hienoa tuotetta ei löydy jokaisesta suomalaisesta marketista. Ostaisimme.
Häiriköt-päämaja pitää omituisena sitä, että näin hienoa tuotetta ei löydy jokaisesta suomalaisesta marketista. Ostaisimme.

Vaunun Japanissa saamalla julkisuudella on ollut suuri merkitys Parolan Panssarimuseon rinnekatoskeräykselle, jonka tarkoituksena on kahden suojakatoksen rakentaminen tällä hetkellä paljaan taivaan alla seisoville tankeille. Ulkona ruostuu harvinaisuuksiakin, esimerkiksi maailman ­ainoa KV-1E, vaikka suuri osa museon kokoelmasta sijaitseekin sisätiloissa. Amanuenssi ­Saurio kertoo, että joukkorahoituskampanjalla saatiin kerättyä kaikkiaan 82 000 euroa, josta keräykseen osallistuneiden japanilaisen lahjoitusten osuus oli 36 000 euroa.

Parolassa BT-42:n edessä poseeraavat ja kannelta soittavat japanilaisturistit ovat kiinnostaneet suomalaista mediaa, mikä on tietysti edistänyt joukkorahoituskampanjan ja ylipäätään museon näkyvyyttä kotimaassa. BT-42 on epäilemättä onnistuneempi pr- kuin panssari­aseena.

Raimo Pesonen

KAWAII!!

Viihteellistä sotakuvastoa piisaa, ja toisinaan osa meistä erehtyy myös kuvittelemaan fiktiota faktaksi. Kuva sodasta ja kaikesta sotaan liittyvästä vääristyy ja samalla – ristiriitaisesti – vahvistuu.

Siinä missä osa fiktiosta pyrkii luomaan vaikutelman autenttisuudesta, osa heittää autenttisuudella vesilintua. Tämä autenttisuuden illuusion hylkääminen on sikäli arvostettavaa, että se muistuttaa yleisöä varomaan rakentamasta käsitystään historiasta heikolle perustalle. Hienoja Suomeen linkittyviä fiktiivisen sotakerronnan esimerkkejä on viime vuosina julkaistu muutamia.

Naruki Nagavan manga-sarjakuvat Valkoinen noita – Talvisota sekä Valkoinen noita – Jatkosota (Punainen jättiläinen 2015, 2016) kuvaavat legendaarisen tarkka-ampujan Simo Häyhän vastoinkäymisiä. Hieman odottamattomasti Häyhä esitettiin tarinassa nuorena naisena, ja muutenkaan kuvaus kansamme kohtalon hetkistä ei varsinaisesti osu yksiin yleisesti hyväksytyn historiankirjoituksen kanssa. Samoin uskottavuuden rajoja koettelee Girls und Panzer -animen kuvaus panssarisodankäynnistä, jossa lukiolaistytöt tykittävät menemään esimerkiksi suomalaisella BT-42-tankilla.

Nämä Valkoinen noita -sarjakuvat edustavat epäilemättä omituisinta laitaa, mitä tulee Suomessa julkaistuun sotakirjallisuuteen. On lienee rehellistä todeta, että ote ei ole vahvan dokumentaarinen.
Nämä Valkoinen noita -sarjakuvat edustavat epäilemättä omituisinta laitaa, mitä tulee Suomessa julkaistuun sotakirjallisuuteen. On lienee rehellistä todeta, että ote ei ole vahvan dokumentaarinen.

Girls und Panzerin suosion vanavedessä julkaistiin myös suomalais-japanilaisin voimin syntynyt Suomili! – Sota-ajan tarinoita -sarjakuva (Sanmagumo 2016). Hieman Valkoinen noita -teosten linjaa mukaillen Suomili!-­albumin päättää tarina, jossa kerrontaan on haettu uusia tasoja sukupuolirooleja vaihtamalla. Marsalkka Mannerheim, kenraali Raappana ja muutkin sotilaat esitetään tarinassa naisina – harmillisesti tarinassa esiintyvien lottien sukupuolta ei kuitenkaan ole vaihdettu. Varsin tietorikkaan sarjakuvan päättäminen näin muistuttaa lukijaa, että lopultakin kyse on fiktiosta ja että sarjakuva-­albumia ei pidä mieltää historiankirjoitukseksi.

Jari Tamminen

Mikäli tämän kansikuvan jossain näette, niin kannattaa tarttua. Luvassa taattua erikoismenoa.
Mikäli tämän Suomili!:n  kansikuvan jossain näette, niin kannattaa tarttua. Luvassa taattua erikoismenoa.
Facebook-kommentit
Jaa tämä: