#pernatsi kerää rahaa natsien vastaiseen toimintaan.

#pernatsi: Marssi natsi, marssi!

Sosiaalinen media on tuonut monia muutoksia arkiseen tapaamme kommunikoida. Murroksesta on saanut osansa myös kansalaisaktivismi.

”Tämä idea tuli niin monesta suunnasta samaan aikaan. Me olemme sekalainen porukka aktivisteja, taiteilijoilta, media-  ja viestintäalan ammattilaisia ja koodareita. Minun roolini on tuntea kenttää laajalti ja kasata porukkaa”, järjestäjä kuvailee Per natsi -hanketta päivää ennen h-hetkeä, eli vuoden 2016 itsenäisyyspäivää. Hän, eivätkä muutkaan hankkeeseen osallistuvat halua esiintyä omilla nimillään.

Ymmärtääkseen Per natsin taustat, täytyy kuitenkin palata ajassa pari vuotta taaksepäin – loppuvuodesta 2014 natsit saapuivat saksalaisen Wunsiedelin pikkukaupunkiin, jälleen. Uusnatsit olivat tehneet perinteen kaupunkiin aikaisemmin haudatun natsijohtaja Rudolf Hessin vuosittaisesta muistamisesta. Marraskuussa natsien marssiessa läpi kaupungin heitä kuitenkin odotti yllätys: normaalien vastamielenosoittajien sijaan yleisö kannusti heidän tamppaustaan. Kannustusjoukot eivät kuitenkaan jakaneet heidän kansallissosialistista aatetta ja kyseessä oli huumorilla ratsastaneesta vastakampanjasta, jossa joukko kansalaisia ja yrityksiä olivat sitoutuneet lahjoittamaan rahaa fasismin vastaiseen työhön sen mukaan, kuinka pitkän matkan natsin marssivat.

Jokainen maiharin isku kadun pintaan tarkoitti rahaa vastapuolelle ja pottiin kertyi lopulta 10 000 euroa. Myöhemmin sama toistettiin muissa kaupungeissa kautta Saksan ja lopulta EXIT-Deutschland-järjestön saamat lahjoitukset kasvoivat 1000 prosentilla.

Kuin judoka, aktivistit käänsivät natsien voiman näitä itseään vastaan. Uutiset huumorin ryydittämästä tempauksesta levisivät kautta maailman ja rahallisen saavutuksen rinnalla merkittävänä voi pitää myös välittynyttä viestiä: natseille voi nauraa.

Kaksi vuotta myöhemmin Helsingissä, sama idea sai suomalaisen ilmenemismuodon – Per natsi -hankkeen. Osoitteessa pernatsi.fi, kerättiin itsenäisyyspäivän alla lahjoituslupauksia ”tasa-arvoisen ja monimuotoisen Suomen puolesta” työskenteleville järjestöille. Tilisiirrot menevät suoraan lahjoittajilta järjestöille, eikä hankkeen puuhailijoista kukaan saa työstä taloudellista korvausta.

Tästä se kaikki lähti, Natsit vastaan natsit -tempauksesta vuonna 2014.

Nopeassa tahdissa pystyyn pyöräytetty Per natsi -hanke on malliesimerkki uudenlaisesta aktivismista, joka ei nojaa perinteisiin järjestörakenteisiin. Hankkeen puuhamiehet ja -naiset haluavat pysyä nimettöminä ensinnäkin sen takia, että väkivaltaisiksi tiedettyjen kansallissosialistien kritisoiminen omalla nimellä mietityttää ja toisaalta siksi, että hankkeen ei haluta leimantuvan yksittäisten järjestäjien taustoihin.

”Meillä on tehokas jengi ja jos tämä porukka perustaisi jonkun uuden järjestön, se varmasti saisi paljon aikaiseksi. Ja myös epäilemättä saisi rahoitusta eri säätiöiltä ja muilta tahoilta. Se olisi kuitenkin pois muilta järjestöiltä, pois niiden järjestöjen perustyöstä ja sitä emme halua.”

Tämä projektiluontoisuus myös mahdollistaa verrattoman ketterän toiminnan. Siinä, missä perinteisten kansalaisjärjestöjen rakenteet ja hierarkiat tuovat jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä, ne myös tuovat kankeutta. Nopeasti reagoivat itsenäiset aktivistit voivat halutessaan järjestäytyä hyvinkin nopeasti. Pernatsi.fi-sivun ja hankkeen toteuttamista ei ollut vielä lyöty lukkoon viikkoa ennen itsenäisyyspäivää, mutta lopullisen päätöksen synnyttyä, toteutus ei montaa päivää kestänyt.

”Parhaimmillaan tämä toimintatapa voi myös sulautua osaksi perinteistä järjestötoimintaan”, järjestäjä vinkkaa.

Vastaavia suhteellisen spontaanisti syntyneitä ja vanhoista rakenteista välittämättömiä aktivistitempauksia tai -hankkeita ovat olleet viime aikoina esimerkiksi Loldiers of Odin (joka saapuvat Helsinkiin kannustamaan natsimarssijoita) ja Meillä on unelma -tapahtuma. Näidenkin toiminnassa on ollut keskeisenä elementtinä näkyvä rooli sosiaalisessa mediassa ja taiteen, huumorin sekä spektaakkelin hyödyntäminen viestinnässä.

Yhteistä näillä uudenlaisen aktivismin tempauksille on myös se, että ne ylittävät uutiskynnyksen aivan eri tavalla kuin perinteiset mielenosoitukset. Kamppailu on siirtynyt kaduilta mediaan.

Vaikka #pernatsi-porukka on pätevää, niin joitain yllätyksiäkin on tullut matkalla vastaan. Heti kampanjan julkistamisen jälkeen trollit löysivät sivun ja tekivät sitä, mitä trollit tekevät.

”Meihin kohdistui ihan hillittömät palvelunestohyökkäykset. Ja spämmikampanja, joissa botit lähettivät kymmeniä ja satoja tuhansia haittaviestejä. Sivun koodiin oli jäänyt bugi, että käyttäjä pystyi määrittämään vapaasti lahjoitussumman ja sinnehän laitettiin miljardi. Ja sitten sinne alkoikin tulemaan miinusmerkkisiä lahjoituksia. Mutta ne bugit on korjattu ja lahjoittajalistat siivottu.”

”Tuollahan ne lällättelevät netissä tekemisiään. Osa on varmaan ihan trollottelun nimissä liikkeellä ja ehkä osa vastustaa hankettamme. No, meidän laariinhan tämä lopulta sataa”, järjestäjä toteaa huomiotalouden peruslainalaisuuksia mukaillen.

Alkuhässäkän jälkeen sivustolla on ollut reaaliaikainen seuranta ja aukkojen mentyä tukkoon, trollien kiinnostuskin laantui.

Kun itsenäisyyspäivän aamu koitti, oli potissa jo tonni per natsi.
Kun itsenäisyyspäivän aamu koitti, oli potissa jo tonni per natsi.

Itsenäisyyspäivän lukuisista kansallismielisistä kulkueista mittatikuksi valikoitui avoimen kansallissosialistisen Suomen vastarintaliikkeen (SVL) järjestämä marssi. Marssiin on osallistumassa myös SVL:n ruotsalaisen emojärjestön, Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäseniä. Mukaan ei lopulta harkinnan jälkeen päätetty ottaa esimerkiksi 612-marssia, vaikka SVL oli perustamassa marssia ja järjestön jäsenet osallistuvat siihen.

”Emme jaksaneet lähteä siihen keskusteluun, ketkä kaikki lasketaan natseiksi. Otamme nämä täysin selvät tapaukset ja luotamme poliisin arvioon marssijoiden määrästä. Sillä luvulla lasketaan lahjoitussummat. Parasta olisi tietty, että natsit eivät marssisi ja lahjoituksia ei tulisi, mutta kyllä tästä aika potti taitaa tulla.”

Mukaan keräykseen osallistuvat vastaanottajajärjestöt ilmoitetaan lahjoittajille sähköpostitse 7.12. ja kukin lahjoittaja voi valita sieltä mieluisensa. Samalla ilmoitetaan myös kunkin lopullinen lahjoitussumma. Vastaanottajilta pyydetään myöhemmin tieto kertyneestä potista ja se julkistetaan.

Ja kuten Wunsiedelinkin tapaus osoitti, spektaakkeli tuottaa muutakin kuin vain riihikuivaa rahaa – se toimii julkisena kannanottona sysimustaa aatetta vastaan.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: