Aurinkoenergian käyttö ei ole useimmille nigerialaisille yrityksille vielä tuttua, mutta sen käyttö herättää runsaasti kiinnostusta tietoisuuden kasvaessa.

Aurinkoenergia kiinnostaa yrityksiä Nigeriassa

Kasvoin pienessä maalaiskylässä Nigerian eteläosassa. Kotikylässäni näin konkreettisesti miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin.

Chukwuma Smart Amaefula on ilmastonmuutosasiantuntija ja ympäristönsuojelija Abujasta, Nigeriasta. Hän toimii vaikuttamistoimintaan keskittyvän Climatters -kansalaisjärjestön toimitusjohtajana ja on muun muassa tehnyt selvitystä aurinkoenergian mahdollisuuksista pk-yritysten toiminnan kehittämisessä.
Tekstin kirjoittaja Chukwuma Smart Amaefula on ilmastonmuutosasiantuntija ja ympäristönsuojelija Abujasta, Nigeriasta. Hän toimii vaikuttamistoimintaan keskittyvän Climatters -kansalaisjärjestön toimitusjohtajana ja on muun muassa tehnyt selvitystä aurinkoenergian mahdollisuuksista pk-yritysten toiminnan kehittämisessä.

Kotikyläni toimeentulo perustuu pitkälti maatalouteen, kuten useimmissa muissakin kylissä Afrikassa. Tällaiset kylät ovat usein hyvin köyhiä ja hyvin riippuvaisia luonnosta, kuten vesisateesta kasteluvetenä. Siksi ne ovat herkkiä ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutuksille. Valitettavasti maastamme kuitenkin puuttuu paljon sitä asiantuntemusta ja inhimillisiä voimavaroja, joita ympäristöhaasteiden ratkomiseen tarvitaan.

“Ilmastonmuutos koskettaa jo suoraan Nigerian eri osia.”

Maamme eteläosassa jatkuvat rankkasateet aiheuttavat tulvia, samaan aikaan kun pohjoista riivaavat lämpöaallot. Etelän tulvat aiheuttavat viljelymaiden voimakasta eroosiota, tietuhoja ja vaaraa rakennuksille. Tämä on johtanut monien ihmisten yhä syvenevään köyhyyteen, veden kautta leviävien sairauksien lisääntymiseen, humanitäärisiin kriiseihin ja jopa kuolemiin. Vaikutukset ovat myös ajaneet monia ihmisiä pois kodeistaan ja kotiseuduiltaan maan sisäisiksi pakolaisiksi.

Paimenet ovat joutuneet kuivuuden vuoksi siirtämään laumojaan uusille asuinalueille, mikä on aiheuttanut tiiviisti asutussa Nigeriassa jopa aseellisia konflikteja.
Paimenet ovat joutuneet kuivuuden vuoksi siirtämään laumojaan uusille asuinalueille, mikä on aiheuttanut tiiviisti asutussa Nigeriassa jopa aseellisia konflikteja.

Pohjois-Nigeriassa lämpöaallot ja kuivuus ovat aiheuttaneet ongelmia ruuantuotannossa. Maamme pohjoisosa on perinteisesti ollut maataloustuotannon kannalta keskeinen alue, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama sadon väheneminen on nyt aiheuttanut ruokaturvan heikentymistä ja ruokatarvikkeiden hinnannousua. Nigerian ja naapurimaidemme Nigerin, Tsadin ja Kamerunin rajalla sijaitseva Tsadjärvi on tarjonnut kasteluvettä ja vettä teollisuuden käyttöön, mutta se on lämpötilojen noustessa ja lisääntyneen keinokastelun vuoksi kuivunut voimakkaasti. Tämän seurauksena monet paimennusta harjoittavat maanviljelijät ovat joutuneet siirtämään karjalaumansa veden ja rehun perässä kohti etelää. Muuttaessaan he ovat tunkeutuneet paikallisten asukkaiden maille, mikä on aiheuttanut lukuisia väkivaltaisiakin konflikteja, joiden myötä koteja on poltettu ja tuhoutunut ja moni on menettänyt henkensä.

“Opiskelin maantiedettä Nigerian yliopistossa ja opintojeni aikana opin lisää ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista.”

Nyt haluan hyödyntää osaamistani, jotta voin auttaa kotikylääni selviytymään ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Myöhemmin olen opiskellut myös uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksia alueellisessa kehityksessä (Renewable Energy as a Catalyst for Regional Development -ohjelma) Arava-instituutissa Israelissa.

“Nykyään työskentelen toimitusjohtajana Climatters-kansalaisjärjestössä, jonka tarkoituksena on lisätä hyvien käytäntöjen käyttöönottoa ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja ympäristön laadun parantamiseksi.”

Parhaillaan selvitän työssäni, millä tavalla pienet ja keskisuuret yritykset voivat siirtyä vaihtoehtoisiin ja kestäviin energiantuotantomuotoihin ja lopettaa fossiilisen energian käyttämisen. Tällä hetkellä yritystoiminta Nigeriassa on riippuvaista fossiilisen energian käytöstä, vaikka se on yrityksille kallista. Maassamme on lähes 200 miljoonaa asukasta ja ilmastopäästöjä tuottavia voimalaitoksia on paljon, minkä vuoksi Nigeria voimistaa osaltaan ilmastonmuutosta.

Climattersin projektin avulla pystyimme vertaamaan pienyrityksille syntyviä kustannuksia fossiilisten ja aurinkoenergian käytöstä. Selvityksemme mukaan useimmat yritykset eivät tiedä katolle sijoitettavien aurinkopaneelien käyttömahdollisuudesta, ole kuulleet siitä aiemmin saati kokeilleet sitä. Opittuaan asiasta, he ovat usein hyvin innostuneita ja halukkaita ottamaan aurinkoenergian käyttöön yrityksensä energiantuotannossa.

Aurinkoenergian käyttö ei ole useimmille nigerialaisille yrityksille vielä tuttua, mutta sen käyttö herättää runsaasti kiinnostusta tietoisuuden kasvaessa.
Aurinkoenergian käyttö ei ole useimmille nigerialaisille yrityksille vielä tuttua, mutta sen käyttö herättää runsaasti kiinnostusta tietoisuuden kasvaessa.

Käyttämällä monenlaisia vaikuttamiskanavia, olemme onnistuneet lisäämään nigerialaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, sekä vaikuttamaan päättäjiin, jotta he tekisivät ilmastokysymykset huomioivia päätöksiä. Tietoisuus ilmastonmuutoksen vaaroista leviää. Toimemme ovat vaikuttaneet huomattavasti hallintoon paikallisella- ja osavaltiotasolla, sekä valtakunnallisesti. Niiden myötä muotoillaan toimintatapoja ja määrätään määrärahoja projekteille ja ohjelmille, jotka hyödyttävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillintää.

“Uskon ilmastotoiminnan yhä lisääntyvän ja kehittyvän Nigeriassa.”

On kiinnostavaa, että yhä useammat ihmiset ovat tietoisia ilmastokysymyksistä ja haluavat enenevissä määrin osallistua ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Ponnistelujen ja yhteistyön lisääntyessä äänemme voimistuu ja ulottuu yhä uusiin paikkoihin ja instituutioihin, innostaen yhä uusia ihmisiä toimimaan. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tulee olemaan Nigeriassa menestyksekäs, varsinkin koska ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset maassamme pakottavat ihmiset oppimaan aiheesta kantapään kautta.

———————————————————————————

Teksti on ensimmäinen osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot

Ilmastoterveisia-Logo

Facebook-kommentit
Jaa tämä: