Kypärä ja pelle

Häiriköiden manifesti

Tervetuloa Häiriköt-päämajaan. Mistä ihmeestä tässä on kyse?

Spektaakkeliyhteiskunta tarvitsee spektaakkelia. Taiteen ja aktivismin rajapinnasta löytyvä kulttuurihäirintä on oiva keino tutkia yhteiskuntaamme, purkaa merkityksiä ja kiinnittää huomio epäkohtiin. Häiriköt haastavat valtakeskittymät esimerkiksi vastamainoksin, katutaiteella ja performanssein, luoden samalla spektaakkelia.

Termi kulttuurihäirintä (culture­ jamming) on johdettu sodankäyntiin liittyvästä termistä radiohäirintä (­radio jamming). Radiohäirinnässä pyritään luomaan häiriötila viestin lähettäjän ja vastaanottajan välille. Samoin kulttuurihäirintä luo häiriöitä sinne, missä niitä ei odoteta.

Voima-lehti on osallistunut tähän häiriköintiin vastamainoksilla jo vuodesta 1999. Olemme myös seuranneet ilmiötä vuosien ajan sen monissa ilmenemismuodoissa Suomessa ja maailmalla. Kirjamme Louserit Vuittuun – ja muita Voiman vastamainoksia (Into 2011) ja Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset (Into 2013) jatkoivat siitä, mihin lehden sivuilla jäimme.
Nyt on tullut aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Julistamme Häiriköt-päämajan avatuksi.

Häiriköt-päämaja uutisoi alan tapahtumista ja kutsuu kaikki maamme kulttuurihäiriköt saman katon alle. Olkoon vallankumouksemme naurava ja tanssiva.

kypärä

Mutta miksi kulttuurihäirintää tarvitaan?

Kaupunkitila pyhitetään kaupallisuudelle. Julkinen tila muuttuu vähitellen puolijulkiseksi tilaksi – tilaksi, jota hallinnoivat yritykset. Katukuvaa koristavien valotaulujen ohella mainokset täyttävät ihmisten väliset viestintäkanavat. Poliittiset puolueet ovat valinneet mainonnan tavakseen kommunikoida kansalaisille.

Häiriköt kyseenalaistavat tämän kehityksen ja kääntävät kritisoimiensa viestien merkitykset päälaelleen.

Me kaikki ymmärrämme, että toimiakseen demokratia tarvitsee valistuneita kansalaisia. Meidän kuluttajakansalaisten pitää nähdä kiiltävää pintaa syvemmälle ja tunnistaa yhteiskuntamme ongelmakohdat.

pelle

Sen lisäksi, että tarkkailemme ilmiötä sivustaseuraajana, Häiriköt-päämaja on myös aktiivinen toimija. Kapina pelkästään kapinoimisen riemusta ei kuitenkaan ole hirvittävän kiinnostavaa. Suhtaudumme kulttuurihäirintään hyvänä työkaluna ja nostamme kulttuurihäirinnän keinoin esiin myös akateemista tutkimusta. Popularisoimme tiedettä.

Yhteiskunnassa, jossa poliitikot pyrkivät kuristamaan yliopistot, koulut ja opiskelijat kaikin mahdollisin keinoin, tarvitaan meluisia puheenvuoroja järjen äänen puolesta. Näitäkin me tarjoamme, karnevalismin kaapuun verhottuina.

Vastaus pääministerin ”kaiken maailman dosentit” -letkautukseen on sarja Häiriköivät dosentit -tilaisuuksia. Dosenttimme eivät päivystä puhelimen vieressä, vaan astuvat yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön.

Häiriköivät dosentit -tapahtumat tuovat yleisön eteen tutkijat, aktivistit ja taiteilijat, jotka pureutuvat eri suunnista kulloiseenkin aiheeseen. Tilaisuuksissa syntyneistä huomioista teemme kulttuurihäirinnällisiä ulostuloja, joita levitetään Voiman lisäksi internetin tietoverkoissa ja jotka ajoittain löytävät tiensä myös julkiseen tilaan.

Häiriköt-päämajalle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Käsittelemme muun muassa finanssikriisiä, sukupuolirooleja, ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansojen asemaa yhteiskunnassa. Puimme ilmastonmuutosta, demokratian kriisiä, nationalismia, eläinoikeuk­sia ja ihmisten suhdetta muihin planeettamme eläinlajeihin.

logo

Kulttuurihäirinnän protesti on muutakin kuin pelkkä ”Ei!”-huuto. Kulttuurihäirinnässä muoto ja sisältö kohtaavat toisensa siten, että jokin voi olla – ristiriitaisestikin – samaan aikaan asian puolesta ja vastaan. Julkisen tilan mainos­ähkyä vastustetaan mainostauluilla, mainoksia kritisoidaan vastamainoksilla ja viestintä voidaan typistää pelkästään brändeiksi (brändiparodioiksi) ja logoiksi (logoparodioiksi).

Kulttuurihäirintään yhdistetään usein luvaton toiminta, mutta se ei ole edellytys. Välillä rajoja ja sääntöjä on kuitenkin koeteltava, jopa rikottava, kun häiriköt tökkivät yhteiskunnan kipu­pisteitä. Häiriköt tekevät näkyväksi valtarakenteita ja avaavat meitä ympäröivän kuvaston piilo­merkityksiä. Häiriköt saattavat paljastaa ­vaarallisia ja väkivaltaisiakin ilmiöitä, mutta häiriköt itse eivät käytä väki­valtaa.

Kulttuurihäirintä ei lähtökohtaisesti tarjoa valmiita vastauksia tai tietä paratiisiin. Se peilaa yhteiskuntaamme kuin huvipuiston peilisali konsanaan. Häiriöillä ja provokaatioilla luodaan hetkiä ja paikkoja joissa voimme nähdä maailman toisin. Se on hyvä paikka tarkistaa suunta, ja tarvittaessa korjata sitä. Kulttuurihäirintä herättää meidät vaatimaan parempaa huomista.

Yhdistämällä kulttuurihäirintään tieteellistä tutkimusta, tarjoamme yleisölle häiriöiden lisäksi perusteltuja ja harkinnan arvoisia uusia polkuja, joita tallata.

Seuraamme häiriöitä Voima-lehdessä, mutta jatkossa aiheeseen liittyvää ­asiaa löytyy myös osoitteesta häiriköt.fi.

Jari Tamminen & Iida Simes

Häiriköivät dosentit päivystävät maaliskuussa Jyväskylän kirjamessuilla, huhtikuussa Suomen valokuvataiteen museossa ja Suomen Lontoon instituutissa sekä toukokuussa Maailma kylässä -festivaaleilla. Ajankohtaista tiedotusta kaikista tapahtumista täällä Häiriköt-päämajassa ja osoitteessa facebook.com/hairikot.

Hanketta tukee Koneen Säätiö, jolle erikoiskiitos päämajan häiriköiltä.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: