Musatalo goes Mu$abiznes? Ihan näin kilaria menoa eivät kaavailleet, mutta suunta oli ollut sama.

Lisää mainoksia Helsinkiin?

Ihan kaikkialle ei tarvitsisi tunkea mainoksia, vaikka kulttuurilaitokset ovatkin rahakusessa.

Stadin rakennuslautakunta sai käsiteltäväkseen lupahakemuksen, jonka myötä Musiikkitalon seinään ripustettaisiin suuri valaistu mainosnäyttö. 3/4 mainoksista liittyisi Musiikkitalon toimintaan ja 1/4 olisi sitten mitä sattuu. Suurnäyttöön liittyen raksalautakuntaan on jätetty myös tukku varsin kielteisiä lausuntoja ja hyvä niin. Rakennuslautakunta hylkäsi hakemuksen.

Pois se minusta, että vaatisin nollatoleranssia mainoksille julkisessa tilassa. Vaikkapa nyt tuo kuvassa näkyvä kauppakeskus Forumin nurkka on ihan passeli paikka mainoksille (tässä kuvassa kritisoisin  seksististä mainoskuvastoa, jossa naiset ovat biksuissa ja miehet puvut päällä).

Seksismi elää ja voi hyvin mainoksissa. Vaikka mainossaasteen lisääntyminen on ongelma, näkisin vielä suurempana ongelmana mainosten sisällön.
Seksismi elää ja voi hyvin mainoksissa. Vaikka mainossaasteen lisääntyminen on ongelma, näkisin vielä suurempana ongelmana mainosten sisällön.

Mutta onhan se nyt helvetti, jos pari vuotta sitten valmistuneen merkkirakennuksen seinään joku jumbotelkkari halutaan. Vaikka Musiikkitalo onkin arkkitehtuuriltaan harmillisen tylsä (olisi saanut olla ufo eikä prisma), niin olisi se ihan soveliasta arvostaa arkkitehtuuria sen verran, että ei sitä valomainoksin tarvitse häpäistä.

Muutenkin soisin, että julkisen tilan visuaalisesta stimulaatiosta vastaisi enemmän arkkitehtuuri ja vähemmän mainokset.

Hieman hullua on myös se, että muuta vuosi valmistumisensa jälkeen Musiikkitalo on tilanteessa, jossa toiminnan rahoittamiseen tarvittaisiin valomainokset vilkkumaan seinälle. Että rakennetaan seiniä tässä tapauksessa 160 miljoonalla eurolla ja sitten pihtaillaan käyttökustannusten kanssa. Eikö tehtyjä investointeja osata hyödyntää? Vai onko kyse siitä, että niitä ei tajuta hyödyntää?

Musatalo goes Mu$abiznes? Ihan näin kilaria menoa eivät kaavailleet, mutta suunta oli ollut sama.
Musatalo goes Mu$abiznes? Ihan näin kilaria menoa eivät kaavailleet, mutta suunta oli ollut sama.

Koska tässäkin tapauksessa käyttökustannusten paikkaamiseen tarvittavat rahat (mainostulot siis) eivät olisi olleet missään suhdassa rakennuksen kokonaiskustannusten kanssa päädyttäisiin tilanteeseen, jossa erittäin arvokas verovaroin rakennettu rakennus myydään halvalla mainosalustaksi. Mainostajat tietenkin hyötyisivät arvorakennuksen tuomasta prestiisistä. Olisi hienoa, mikäli kunnalliset ja valtiolliset tahot eivät myisi meidän yhteistä omaisuuttamme alihintaan – silloin kun myyvät on kyse verosubventoiduista mainoksista, eivätkä sellaiset kuulu markkinatalouteen.

Tämä halvalla myyminenhän nousi esille hiljattain Helsingin kaupunkipyörien myötä. Stadi on myynyt mainostoimistolle edelleenmyyntioikeuden mainostilan diilaamiseen ja mainostoimisto on diilannut. Stadin virkamiehet eivät kuitenkaan (ilmeisesti) osanneet määritellä rajoja myytävälle mainostilalle ja sen seurauksena kaupunkipyörät ovat kauttaaltaan Alepan mainoksia. No, ehkä virkamiehet oppivat jotain tästä seuranneesta älämölöstä.

Myös muutaman Musiikkitaloa lähellä sijaitsevan kulttuuri-instituution, Kiasman ja  Ateneumin, seinissä komeilee isot mainokset, mutta ne sentään liittyvät nimenomaan talojen näyttelyihin. Eivät nekään mainoslakanat varsinaisesti tue rakennusten arkkitehtuuria, mutta eivät myöskään mene kaupallisten ilmoittajien myynninedistämiseen.

Ylen artikkelissa siteerattu kaupunkikuvaneuvottelukunta viittaa Musiikkitalon seinään haviteltuun mainostauluun liittyviin ongelmiin ja mainostaulun suhteesta viereiseen Kansalaistoriin. Lausunnon mukaan ”taulu ei vaikuttaisi pelkästään Musiikkitaloon vaan se määrittäisi pitkälle koko aukion luonnetta” ja asettaisi katseen vangitsijana ”suosituksi oleskelupaikaksi muotoutuneen aukion käyttäjän passiiviseksi katsojaksi”.

Enpä olisi itse osannut tuota paremmin laittaa.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: