Nyrkki

Sata kolonialismin vuotta

”Suomi100, paskat bileet”

Ei huvita juhlia.  Suomen tasavallan sata vuotta on merkinnyt saamelaisille sataa kolonialismin vuotta. Sadan vuoden aikana Suomi on määritellyt saamelaisten elämän, identiteetin ja kielen. Suomi repi meidät irti maastamme ja riisti oikeutemme siihen. Suomi hyväksikäytti ja raiskasi, pyyhki muistomme, historiamme.

Kolonialismi toi kulttuuriassimilaation ja pakkomuutot. On kestänyt kauan saada takaisin edes osa menetetystä, ja yhä tilanne on se, että menetämme itsestämme palan palalta. Emme halua juhlia sadan vuoden ryöstöä. Olemassaolomme on uhattuna – kielemme ja kulttuurimme voivat kadota lopullisesti yhdessäkin sukupolvessa.

On kulunut myös sata vuotta ensimmäisestä yhteispohjoismaisesta saame­laiskokouk­sesta Norjan Trondheimissa. Yksi kautta aikain merkittävimmistä saamelaisista onkin Elsa Laula, yksi Trondheimin kokouksen järjestäjistä. Hänen rohkeutensa ansioista saamen kansa yhdistyi.

Suohpanterror: Elsi Laula
Suohpanterror: Elsi Laula

Vuonna 1904 Elsa Laula kirjoitti Inför lif eller död -pamfetin, jossa vaati Ruotsin valtion virkamiehiä puuttumaan saamelaisten vaikeaan tilanteeseen. Valitettavasti yritämme edelleen korjata monia Laulan esiin nostamia epäkohtia. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme rakentaneet saamelaista yhteiskuntaa ja demokratiaa hänen jalanjäljissään.

Saamen täyttäessä sata vuotta on aiheellista pohtia, mitä vuosisadan aikana on tapahtunut, ja kohdistaa katse myös tulevaan sataan vuoteen. Ensimmäisen saamelaiskokouksen yksi keskeisimmistä käsittelyssä olleista asioista oli itsemääräminen, joka viimeisen sadan vuoden aikana on ollut meille tärkein poliittinen taistelu.

100-vuotisjuhlissamme kysymme itseltämme, mitä tässä juhlitaan? Sitä, että saamelaiset pakon edestä joutuivat organisoitumaan, jotta voisivat yhdessä vastustaa kolonialistista painetta?) Kun ajattelemme seuraavaa sataa vuotta, mietimme mitä tekisimme, jotta Elsa olisi ylpeä meistä. Haluamme herättää elsalaulat meidän kaikkien sisällä, sillä ilman protestia ei kuitenkaan synny muutosta.

KUVA: Suohpanterror
KUVA: Suohpanterror

Seuraavat sata vuotta merkitköön siirtymistä puheista tekoihin ja itsemääräämisen toteuttamista käytännössä.

Sápmi sámiide – Saamenmaa saamelaisille!

Saamelainen aktivisti-taiteilijaryhmä Suohpanterror nostaa epäkohtia julkiseen keskusteluun propaganda- ja mainoskuvastoa hyödyntävän taiteensa avulla. Suohpanterrorin Decolonizing Minds -näyttely Helsingin Saariaho Järvenpää -galleriassa 2.3.–2.4. sekä ryhmän teoksia osana Vallattomat-näyttelyä Vantaan taidemuseo Artsissa 16.3.2017–14.1.2018.

Helsingin yliopiston dosentti Reetta Toivasen artikkeli satavuotiaan Suomen ja Saamen rinnakkaiselosta täällä.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: