Tuplanaamapalmu otsikko

Soija on murhaa ja muita päättömyyksiä

Mitä mieltä pitäisi olla puutaheinää puhuvasta kansanedustajasta? Pitäisikö edustajille asettaa joitain pätevyysvaatimuksia? Miksi ei?

Sain eilen lehdistötiedotteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän kansliasta. Minua lähestyttiin kansanedustaja Mikko Kärnän puolesta. Edustaja Kärnä oli selvästi flipannut toissa päivänä alkaneen, koko tammikuun kestävän Vegaanihaasteen ja siihen liittyvän keskustelun takia.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi blogissaan väitteitä veganismin eettisyydestä.. ..Kärnä vaatii, että eettisyyden käsite ruuoantuotannossa on määriteltävä uudelleen ja haastaa jokaisen suomalaisen yksityisen ja yhteisön mukaan talkoisiin kotimaisen ruoan puolesta.”

Edustaja Kärnä on valinnut kritiikkinsä keihäänkärjeksi soijan, jonka ympäristötaakkaa hän vakuuttelee meille median edustajille.

”Metsiä kaadetaan koko ajan uusien viljelmien tieltä ja viljely aiheuttaa vesipulaa muutenkin kuivilla seuduilla.. ..On tosiasia, että eettisintä ja ekologisista ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu ruoka.”

Näihin tiedotteisiin pitäisi kyllä laittaa joku yleinen varoitus.
Näihin tiedotteisiin pitäisi kyllä laittaa joku yleinen varoitus.

AaaAaAaargh! Naama sulaa. Eikö Suomalaisen agraaripuolueen edustaja tiedä sen vertaa, että hänen ylistämä suomalainen liha ruokitaan ja kasvatetaan sillä tuontisoijalla? Valehteleeko se? Onko se kujalla? Vai muuttuuko se tuontisoija jotenkin taianomaisesti kotimaiseksi, kun se on kierrätetty nisäkkään ruuansulatuselimistön läpi ja puhdistettu lihasmassaksi, jota lihaa syövä heteromieskin voi mussuttaa lippu tanassa?

Ikävä kyllä, nämä tiedotteet menevät usein sukkana läpi, koska me toimittajat olemme laiskoja, klikkauksia tarvitaan ja ei se nyt ole aina ihan niin justiinsa. Ainakin Talouselämä julkaisi Kärnän bloggauksen ja kepun lähettämän tiedotteen pohjalta artikkelin, jossa ei vahingossakaan haastettu päättömiä väitteitä.

Hävetkää siellä Alma-talossa. Hävetkää.

Ehkä ainoa asia, joka lohduttaa minua tällä hetkellä on se, että kaikki Star Trekit ilmaantuivat juuri Netflixiin. Voin erakoitua, katkaista kaikki linkit ulkopuoliseen maailmaan ja keskittyä olennaiseen.
Ehkä ainoa asia, joka lohduttaa minua tällä hetkellä on se, että kaikki Star Trekit ilmaantuivat juuri Netflixiin. Voin erakoitua, katkaista kaikki linkit ulkopuoliseen maailmaan ja keskittyä olennaiseen.

Mikäli tämä soija-aihe kiinnostaa, niin WWF:n Hidden Soy –hanke esittää hyvin yksinkertaisen ja yksiselitteisen graafisen käyttöliittymän avustuksella, kuinka noin kaikkeen meidän safkaan on käytetty soijaa. Esimerkiksi kilo sitä Kärnän possufilettä on vaatinut keskimäärin 510 grammaa soijaa (ja tähän päälle tietty aika hitosti muuta rehua ja sellaista). Kilo viljeltyä lohta on ottanut keskimäärin 590 grammaa soijaa (myöskin kaikenlaisen muun ohessa).

Kuten päivystävä anarkisti, Suvi Auvinen huomautti:

Eurooppalaisten käyttämästä soijasta noin 93 % menee eläinten rehuksi. Soijan kierrättäminen eläinten kautta on globaalisti kestämätön tapa tuottaa ruokaa.. ..Kärnä kertoo myös kvinoan kysynnän lisääntymisen vaikuttaneen siihen, ettei ’Perun ja Bolivian köyhillä ole siihen enää varaa.’ Tämä taas on puhtaasti kapitalistisen talousjärjestelmän, ei kvinoan ongelma. Jos Kärnä tahtoo muutoksen tähän, suosittelen liittymään antikapitalistiseen liikkeeseen.”

Tässä saattaisin huomauttaa, että kepu ja sen tukema maatalousjärjestelmä ovat hyvinkin pitkälti antikapitalistisia hankkeita. Tämä siitä huolimatta, että kepu julistaa porvarillisuuttaan ja porvarillisia arvoja.

Hesburger, Apulanta, liha, vastamainos, kulttuurihäirintä, eläinoikeudet
Muistatteko sen kerran, kun lihaa mainostettiin vegaaneilla? Hesburger päätti yhdistää Apulanta-yhtyeestä kertovaan elokuvaan triplapekonihampurilaisen – siis hampurilaisen, jota Toni, Sippe tai Tuukka eivät itse missään tapauksessa söisi. Miksi näin? On täysin mahdollista, että Hese ei halua nostaa vegevaihtoehdon profiilia. Kasvishampurilaisen olemassa olo ja sen mainostaminen kuitenkin väistämättä muistuttaa kaikkia kuluttajia myös siitä, että firman ydintuotteeseen – teollisesti tuotettuun lihaan – liittyy moraalinen dilemma, jota ei voi pyyhkäistä pois huolettomalla käden heilautuksella.

Koska kepun kanslia ja kansanedustaja näin katsoivat asiakseen lähestyä minua tämän tiedotteensa kanssa koin tietenkin ihan perustelluksi esittää jatkokysymyksiä aiheeseen liittyen. Vastasin aikailematta saamaani viestiin ja tiedustelin juurikin tähän tuontisoijan nisäkkäiden ruuansulatuskanavissa tapahtuvaan sinivalkopesuun liittyviä.

Keskustan eduskuntaryhmän kanslia ei kokenut asiakseen vastata tähän tiedusteluuni. En ole ihan varma, että kannattaako meille toimittajille lähetellä tiedotteita, jos ei ole kiinnostunut vastaamaan niihin liittyviin kysymyksiin (no, Talouselämän kohdalla tämä näytti kyllä kannattavan). Onneksi edustaja Kärnä kuitenkin jatkoi keskustelua sosiaalisen median puolella ja onnistui jotenkin (mahdollisesti taikuuden avulla) ylittämään alkuperäisen kirjoituksensa höpsöyden (ks. kuva).

Huh-huh, siis nimittäin. Nyt kyllä.

Tämä ei siis ole kuvamanipulaatio tai huonotapaista panettelua. Tämä on kansaedustajan omalla nimellään ja naamalla julkaisema kommentti.
Tämä ei siis ole kuvamanipulaatio tai huonotapaista panettelua. Tämä on kansaedustajan omalla nimellään ja naamalla julkaisema kommentti.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: