Ilmastoterveisiä Etelästä

Kun koulu kannustaa mielenosoituksiin

Selvitimme, mitkä ovat pelisäännöt silloin, kun koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua mielenilmaukseen. Asiantuntijoiden viesti on selvä: kannustusta tarvitaan.

Ruotsalainen Greta Thunberg, 15, on noussut kuluneen syksyn aikana maailman maineeseen nuorena ilmastosankarina. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään ole tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta jatkaa lakkoilua perjantaisin.

Gretaa on alettu tukea mielenilmauksissa ympäri maailmaa. Helsingissäkin eduskuntatalon portailla on aikuisten lisäksi istunut Gretan tukena jo satoja lapsia ja nuoria, joista moni on saapunut paikalle opettajan kanssa koulupäivän osana.

Koululaiset ovat osallistuneet mielenilmauksiin kautta aikain, mutta aiheeseen suhtaudutaan Suomessa monesti hiukan arkaillen. Asiantuntijoiden mukaan tarvetta sellaiselle ei ole.

Eduskuntatalon portailla on osoitettu mieltä ilmaston puolesta joka perjantai syyskuun lopusta alkaen.
Eduskuntatalon portailla on osoitettu mieltä ilmaston puolesta joka perjantai syyskuun lopusta alkaen.

Oppilaita tulee kannustaa vaikuttamaan

Opetussuunnitelmien mukaan koulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, eli tarjota vaikuttamiskasvatusta ja mahdollistaa oppilaille vaikuttamisen kokemuksia käytännössä. Oppilaista kumpuavan vaikuttamisen tarpeen huomioon ottaminen on oleellista.

Koulussa opetellaan laatimaan yleisönosastokirje, tutustutaan yhdistystoimintaan ja harjoitellaan varjovaalien avulla äänestyksen käytäntöjä. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat tärkeä kansalaisten osallistumisen keino ja siksi myös niitä voidaan opiskella muiden laillisten vaikuttamistapojen ohella. Koulun kanssa voidaan osallistua sellaisiin mielenilmauksiin, jotka vastaavat koulun arvopohjaa ja kasvatustavoitetta. Mielenosoituksessa oppimisen tapa on hiukan tavallisuudesta poikkeava, mutta opetuksen sisältö vastaa luokkahuoneessa opittua. Asian käytännönläheinen ja perusteellinen työstäminen yhdessä syventää oppilaan ymmärrystä kansalaisvaikuttamisesta ja mielenilmauksen aihepiiristä ja voi näin olla jopa pedagoginen etu.

Vuonna 2017 julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina oli kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Tutkimuksen mukaan luottamus omiin kykyihin on yhteydessä tulevaan aktiiviseen osallistumiseen. Parempi luottamus ennakoi todennäköisyyttä osallistua laillisiin mielenilmauksiin, äänestää ja osallistua muihin poliittisen toiminnan muotoihin. Tutkimus toteutettiin 8.-luokkalaisille, eli 13-17-vuotiaille nuorille yli 20 maassa ympäri maailmaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että tukemalla lasten ja nuorten vaikuttamistaitoja heistä kasvaa aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Mielenilmaukseen osallistuminen koulun puitteissa voi olla siihen yksi tapa.

WWF, Helsingin opetusvirasto, Ilmastokatu ja helsinkiläiset koulut juhlistivat vuoden 2016 Earth Hour -tapahtumaa Iso-roobertin kadulla. Paikalla oli 1500 oppilasta ja opettajaa. Kuva: Paula Kallio /WWF
WWF, Helsingin opetusvirasto, Ilmastokatu ja helsinkiläiset koulut juhlistivat vuoden 2016 Earth Hour -tapahtumaa Iso-roobertin kadulla. Paikalla oli 1500 oppilasta ja opettajaa.
Kuva: Paula Kallio /WWF

Mielenosoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

Mielenosoitukset voivat olla monenlaisia. Eduskuntatalolla portailla istuminen on vain yksi esimerkki siitä, miten monin tavoin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Mielenosoitus voi olla esimerkiksi perinteinen vappumarssi puheineen, hiljainen kynttilätilaisuus jonkin tapahtuman muistoksi tai iloinen puistopiknik.

Koulu voi järjestää mielenilmauksen itse tai osallistua toisen tahon järjestämään ilmaukseen. Ensimmäisessä tapauksessa tiedossa on monenlaista antoisaa järjestelytyötä, kuten suunnittelua, tiedottamista ja turvallisuussuunnitelmien tekoa. Toisen tahon järjestämään tapahtumaan osallistuminen vaatii vähemmän etukäteistyötä, jolloin toimet liittyvät lähinnä oppilaiden ja huoltajien kuulemiseen. Jos koululta lähtee mielenilmaukseen iso määrä oppilaita, kannattaa järjestäjälle ehkä ilmoittaa tästä, jotta esimerkiksi liikenneturvallisuusjärjestyihin voidaan tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota.

Pakollinen mielenosoittaminen ei kuulu demokratiaan. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että tämä on myös koulussa lapselle tai nuorelle vapaaehtoista. Mielenilmauksiin liittyy usein tietynlaista ryhmäpainetta ja opettajan olisikin kyettävä luomaan ilmapiiri, jossa kukaan ei joudu hankalaan asemaan kantansa vuoksi, oli se millainen hyvänsä. Vaikka oppilas ei haluaisi osallistua mielenosoitukseen, voi hän silti lähteä opintoretkelle mukaan havainnoimaan tapahtumaa. Opittavaa ja seurattavaa on paljon: mitä mielenilmauksessa tapahtuu, ketä on mukana, minkä puolesta, tai mitä vastaan mieltä osoitetaan ja miten osallistujat ilmaisevat kantojaan.

Voidakseen tehdä itsenäisen päätöksen mielenosoitukseen osallistumisesta, on oppilaan tunnettava sen aihe. Kuten missä tahansa opintokäynnissä, on mielenilmauksessakin tärkeää tehdä pohjatyöt hyvin. Etukäteen voidaan keskustella mielenosoitusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mielenilmauksen aiheen taustoista ja tavoitteista, sekä tehdä mukaan kyltit ja hioa iskulauseet. Myös huolellinen jälkityöstö on tarpeen. Näin käynti ei jää irralliseksi ohjelmanumeroksi, vaan tarjoaa oppilaalle omakohtaisen merkityksen. Jos mahdollista, voi esi- ja jälkityöt olla hedelmällistä toteuttaa eri oppiaineiden yhteistyönä.

Huoltajille viestiminen on tärkeää

Mielenilmauksiin osallistuminen ei ole kouluissa aivan tavallista, ja on ymmärrettävää, että se saattaa herättää kysymyksiä oppilaiden huoltajien keskuudessa. Avoimuus on erittäin tärkeää: huoltajille kannattaa etukäteen selvittää mistä on kyse, millaisesta tapahtumasta on kyse, ja miksi toiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Oppilailla on monenlaisia taustoja, ja käsitykset suomalaisten mielenilmausten luonteesta saattavat vaihdella. Voi olla, että oppilaiden vanhemmatkaan eivät ole osallistuneet mielenilmaukseen eivätkä tiedä, mistä on kyse. Mielenosoittamisen kulttuuri myös vaihtelee eri maissa.

Oppilaiden turvallisuus on luonnollisesti koulun ykkösprioriteetti, eikä se ole ristiriidassa mielenilmauksiin osallistumisen kanssa. Suomalaiset mielenosoitukset ovat lähes poikkeuksetta rauhallisia, ja niistä ilmoitetaan etukäteen poliisille, joka valvoo tapahtumaa ja huolehtii tarvittaessa myös liikennejärjestelyistä.  Koulun viestinnässä kannattaa kuitenkin jo etukäteen lievittää turvallisuuskysymyksiin liittyvää huolta. Lisäksi esimerkiksi rehtorin kannattaa valmistautua vastaamaan huoltajien mieltä mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.

Hyvästä viestinnästä huolimatta negatiivisen huoltajapalautteen mahdollisuus on haastattelemiemme asiantuntijoiden kokemusten mukaan olemassa. Koulun ja opettajan on hyvä muistaa, ettei palautteesta tarvitse hätääntyä tai lannistua. Uudenlaiset opetusmuodot voivat herättää keskustelua, ja huoltajalla on oikeus saada tietää, millaiseen tapahtumaan lapsi on osallistumassa ja millaiset pelisäännöt mielenilmausvierailua varten on sovittu.

Rehtorin tuki opettajalle on tärkeää niin huoltajien palautteen käsittelyssä kuin monipuolisten oppimisympäristöjen, myös mielenilmausten hyödyntämisessä koulussa. Myös oppilaiden ja huoltajien kiitokset ja positiivinen palaute voivat kannustaa koulua.

Kruununhaan yläasteen oppilaiden itse perustama ilmastoryhmä oli mukana mielenilmauksessa eduskuntatalon portailla lokakuussa 2018.
Kruununhaan yläasteen oppilaiden itse perustama ilmastoryhmä oli mukana mielenilmauksessa eduskuntatalon portailla lokakuussa 2018.

*****

Opetushallitus on varovaisen myönteinen

Opetushallitus ei ole antanut mielenilmauksiin liittyen erillistä ohjeistusta, vaan ratkaisut asiassa tehdään paikallisesti koulun tasolla. Perusopetusasetuksen mukaan osa koulun työajasta saadaan käyttää yhteisiin tapahtumiin, ja mielenilmauksiin osallistuminen voidaan tällaiseksi tulkita.

Mielenilmaukseen osallistuminen ei saa olla pelkästään yhden opettajan näkemykseen perustuva asia, vaan päätäntävalta asiasta on opetuksen järjestäjällä ja koulun rehtorilla. Tärkeää on, että mielenilmaus on muiden koulun tapahtumien tavoin uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Myös huoltajien näkemyksiä on hyvä huomioida etukäteen.

Vastuukysymysten vuoksi tarkat tiedot tapahtumaan osallistumisesta tulee merkitä koulun lukuvuosisuunnitelmaan, jota monissa kunnissa voidaan täydentää lukuvuoden aikana. Oman kunnan ja vakuutusyhtiön käytännöt kannattaa selvittää erikseen.

*****

Innostuitko ideasta?

Perjantait Gretan kanssa Eduskuntatalon portailla Helsingissä joka perjantai klo 9-12 ainakin kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti

– Koko Suomi istuu Gretan kanssa 30.11.2018. Lisätietoa fb-tapahtumasta.

– Järjestäkää oppilaiden kanssa polkupyöräparaati koulussa. Ohjeet täältä.

– Kannustakaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin lasten ja nuorten kirjeiden, piirrustusten, runojen ja sarjakuvien avulla. Ohjeet täältä.

Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Jan Löfström/ HY, Jukka Rantala/ HY ja Liisa Pohjolainen/ Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja/ Helsingin kaupunki. Opetushallituksen kannan kertoi yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen.

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Malesiassa heräillään ilmaston muuttumiseen

“Uusi valtapuolueemme on aiempaa ympäristömyönteisempi, mutta yleisesti ilmastotietoisuus on maassamme vielä puutteellista”, sanoo malesialainen kansainvälisiä suhteita opiskellut Aznita Pharmy.

Tekstin kirjoittaja Aznita Pharmy on juuri valmistunut kansainvälisten suhteiden yliopisto-opiskelija Petaling Jayan kaupungista Malesiasta. Hän kiinnostui ympäristöasioista jo lapsena ja haluaa työskennellä ilmastoaiheiden tutkijana.
Tekstin kirjoittaja Aznita Pharmy on juuri valmistunut kansainvälisten suhteiden yliopisto-opiskelija Petaling Jayan kaupungista Malesiasta. Hän kiinnostui ympäristöasioista jo lapsena ja haluaa työskennellä ilmastoaiheiden tutkijana.

Olen seurannut ilmastoasioita jo vuosien ajan. Sain juuri päätökseen maisteriopintoni Japanin kansainvälisessä yliopistossa ja lopputyössäni tutkin eri tavoin kehittyneiden maiden mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Nyt etsin työpaikkaa tutkimusinstituutista tai ajatushautomosta, jossa voisin tutkia työkseni politiikkaa, diplomatiaa, energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Haluan tehdä töitä etsien ratkaisuja maailman isoihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Kiinnostuin ympäristöaiheista ja eläimistä jo alakoulussa. Kuuluimme ystävieni kanssa Luonnonystävien Kerhoon. Inspiroiva opettajamme herra Rahimy osasi taitavasti vahvistaa kiinnostustamme ja rakkauttamme planeettaa ja sen kasveja ja eläimiä kohtaan. Yliopiston lopputyötä tehdessäni luin ympäristöliikkeestä paljon ja samalla ymmärsin miksi Äiti maasta huolehtimisesta puhuttiin niin paljon kouluaikanani. Vuonna 1992 kun aloitin Luonnonystävien kerhossa, solmittiin myös Rion kestävän kehityksen sopimus. En muista miten aihetta käsiteltiin tuolloin mediassa, mutta keskustelu ehkä rohkaisi orastavaa ympäristönsuojelijaa minussa. Siitä lähtien tiesin, että planeettamme tarvitsee suojeluamme.

Yleisesti ilmasto- ja ympäristötietoisuus ovat matalalla tasolla Malesiassa. Mielestäni tarvitaan lisää kasvatus- ja koulutustyötä ja -ohjelmia niin lasten ja nuorten, kuin aikuisten ja yritystoimijoidenkin keskuudessa. Tämä on välttämätöntä, jos maamme haluaa saavuttaa Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

”Tähän asti Malesia on selvinnyt luonnonkatastrofeista naapurimaita helpommalla”

Maamme ei ole toistaiseksi sijainnut esimerkiksi suurten taifuunien reiteillä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kuitenkin jo alkaneet tuntua meidänkin maassamme. Sademäärät ovat ajoittain kasvaneet tavanomaisia monsuunisateita huomattavasti suuremmiksi, mikä on johtanut viime vuosina valtaviin tulviin. Viime vuonna yli 14 000 ihmistä piti evakuoida tulvien vuoksi. Luonnonvara- ja energiaministerimme mukaan ilmastonmuutos voimisti monsuunisateita.

Malesia on ylemmän keskitulotason kehitysmaa, samoin kuin esimerkiksi Meksiko, Kiina ja Turkki. Meidänkin haasteenamme on se, että kehittymisen lisäksi meidän pitäisi pystyä toteuttamaan kasvu kestävällä tavalla ja siirtyen matkan varrella vähähiiliseen talouteen. Mielestäni kehittyneillä mailla on moraalinen velvoite auttaa taloudellisesti köyhempiä maita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, etenkin silloin kun kyse on kaikkein köyhimmistä maista. Tietysti köyhiä maita jo tuetaankin, mutta apua tarvitaan vielä enemmän ja nopeammin.

“Malesia on jo aloittanut omien päästöjensä vähentämisen.”

Olemme parantaneet julkisen liikenteen toimivuutta, jotta ihmiset käyttäisivät vähemmän yksityisautoja. Monet eivät aiemmin halunneet käyttää julkisia kulkuneuvoja, koska eivät pitäneet niitä riittävän turvallisina tai siisteinä, eivätkä julkisen liikenteen kulkureitit olleet tarpeeksi saavutettavia. Nyt parannuksia on tehty paljon ja uusia junalinjoja on rakennettu. Pääkaupunkimme Kuala Lumpur on ollut tunnettu ruuhkistaan ja julkisen liikenteen parannukset ovat helpottaneet myös ruuhkia.

Aznitan kotikaupunki Petaling Jaya on yli 600 000 asukkaan kaupunki Kuala Lumpurin kyljessä. Se on kehittynyt nopeasti yhdeksi Malesian tärkeimmistä kaupungeista. Kuvan lähde: starproperty.com.my
Aznitan kotikaupunki Petaling Jaya on yli 600 000 asukkaan kaupunki Kuala Lumpurin kyljessä. Se on kehittynyt nopeasti yhdeksi Malesian tärkeimmistä kaupungeista. Kuvan lähde: starproperty.com.my

Malesia kuuluu myös maailman johtaviin palmuöljyn tuottajiin ja palmuöljy on maamme keskeinen vientituote. Hallitus on vast´ikään päättänyt jäädyttää palmuöljyplantaasien laajennukset. Samalla metsäalueita, jotka kattavat tällä hetkellä 50% maamme maapinta-alasta, pyritään suojelemaan. Edistysaskelista huolimatta kehitys ei ole yksinomaan positiivista, vaan erilaisia ristiriitoja ja konflikteja esiintyy jatkuvasti. 

Malesiassa on maailman monimuotoisimpiin kuuluvia luontoalueita, joissa asuu muun muassa tapiireja, tiikereitä ja elefantteja. Monet näistä alueista ovat jatkuvasti uhattuna kaupunkikehityksen ja maatalouden kasvun vuoksi. Kuva: WWF-Malaysia / David James
Malesiassa on maailman monimuotoisimpiin kuuluvia luontoalueita, joissa asuu muun muassa tapiireja, tiikereitä ja elefantteja. Monet näistä alueista ovat jatkuvasti uhattuna kaupunkikehityksen ja maatalouden kasvun vuoksi. Kuva: WWF-Malaysia / David James

“Maamme hallinnossa on lähiaikoina tapahtunut historiallisia muutoksia.”

Viime toukokuussa maatamme 61 vuotta johtanut puolue hävisi vaalit ja valtaan astui uusi puolue nimeltään Toivon liitto (Hope Alliance). Tämä on merkki siitä, että demokratia edelleen toimii maassamme. Uudessa puolueessa tunnutaan olevan edeltäjää halukkaampia kuuntelemaan ja keskustelemaan ympäristöasioista. Hetki sitten energia-, tiede-, teknologia-, ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö asetti 20% tavoitteen uusiutuvien energiamuotojen tuotannolle vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa isoa kasvua nykyiseen 2% verrattuna ja vastaa samalla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitettamme, jonka mukaan olemme sitoutuneet vähentämään co2-päästöjämme 45% vuoteen 2030 mennessä.

Olen nyt aiempaa toiveikkaampi sen suhteen, että todellakin pystymme tähän.

Aloituskuva: WWF-Malaysia/Mazidi Ghani

———————————————————————————

Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Tervetuloa mukaan kuulemaan ilmastoterveisiä Etelästä!

Tulvia, katastrofeja, kuivuutta, nälkää. Tuhansia kuolleita, pakolaisvirtoja, hukkuvia kaupunkeja. Ilmastonmuutos tulee, tappaa ja tuhoaa. Mikä näissä uutisissa jää kertomatta ja mikä ei pidä paikkaansa?

Näihin kysymyksiin vastataan juuri alkaneessa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa, jonka keskiössä on stereotypioiden rikkominen ja ilmastoviestien tarkasteleminen uudella tavalla.

Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana hankkeessa julkaistaan Etelän ilmastotoimijoiden kirjoittamien blogikirjoitusten sarja, animaatiovideo sekä Häiriköt-päämajan tekemiä vastamainoksia ja niitä pohjustavat artikkelit. Hankkeessa tullaan kuulemaan mm. ilmastonmuutokseen liittyvästä vesikriisistä Intiassa, aurinkovoiman käytön lisääntymisestä Nepalin vuoristokylissä, ugandalaisesta ympäristötaiteesta ja ilmastojournalismin tilasta Nigeriassa.

Hankkeen järjestävät yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Äidinkielen opettajien liitto ja Häiriköt-päämaja. Suuren yleisön ohella opettajat ovatkin hankkeen keskeisin kohderyhmä. Heille hankkeen aiheista laaditaan taustamateriaalia, oppimistehtäviä ja helposti käyttöön otettava oppituntikokonaisuus. Lisäksi  hankkeen aihepiireistä järjestetään kevään 2019 aikana koko päivän opettajankoulutus kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla maata. Hankkeen toteutumisen on mahdollistanut EU:n tukema Frame, Voice, Report -hanke, jota koordinoi Suomessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Ilmastonmuutos on loppumaton erilaisten näkökulmien lähde ja sellaisena sitä pyritään hankkeessa myös käsittelemään. Osa näkökulmista saattaa äkkiseltään tuntua jopa toisilleen vastakkaisilta.

Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on maapallolla hyvin vakava, mutta ratkaisun avaimet ovat edelleen käsissämme. Globaali etelä on ilmastonmuutoksen kärsijä, mutta toisaalta Etelässä on valtavasti asian suhteen aktiivisia toimijoita. Me kaikki vaikutamme ilmastoon omilla kulutusvalinnoillamme ja koska kulutamme Suomessa enemmän kuin maailmassa keskimäärin, meillä on myös paljon vaikutusvaltaa.

Pelkillä kulutuskäyttäytymisen muutoksilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan saada riittävästi hidastettua, vaan sen oheen tarvitaan aktiivista yhteiskunnallista osallistumista ja päätöksentekoa. Ilmastojärjestelmässä tapahtuu muutoksia jatkuvasti kaikkialla, mutta suuri osa muutoksista on vähittäisiä eikä päädy uutisiin ainakaan meille Suomeen saakka. Media muovaa aihepiiriin liittyviä ajatuksiamme enemmän kuin ehkä arvaammekaan. Miten median välittämät viestit vaikuttavat siihen miten me hahmotamme ilmastonmuutoksen seurauksineen ja ratkaisumalleineen? Onko kuvamme todellisuuteen perustuva vai valikoimmeko viesteistä tietoisuuteemme kenties vain osan?

Hankkeen etenemistä ja sen aihepiireihin liittyvää uutisointia voi seurata Ilmastoterveisiä Etelästä -Facebook-sivulla. Twitterissä keskustelua hankkeen aihepiireistä käydään hastagillä #ilmastoterveisia. Tervetuloa mukaan!

 

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä: