aina

Soija on murhaa ja muita päättömyyksiä

Mitä mieltä pitäisi olla puutaheinää puhuvasta kansanedustajasta? Pitäisikö edustajille asettaa joitain pätevyysvaatimuksia? Miksi ei?

Sain eilen lehdistötiedotteen Suomen Keskustan eduskuntaryhmän kansliasta. Minua lähestyttiin kansanedustaja Mikko Kärnän puolesta. Edustaja Kärnä oli selvästi flipannut toissa päivänä alkaneen, koko tammikuun kestävän Vegaanihaasteen ja siihen liittyvän keskustelun takia.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä kritisoi blogissaan väitteitä veganismin eettisyydestä.. ..Kärnä vaatii, että eettisyyden käsite ruuoantuotannossa on määriteltävä uudelleen ja haastaa jokaisen suomalaisen yksityisen ja yhteisön mukaan talkoisiin kotimaisen ruoan puolesta.”

Edustaja Kärnä on valinnut kritiikkinsä keihäänkärjeksi soijan, jonka ympäristötaakkaa hän vakuuttelee meille median edustajille.

”Metsiä kaadetaan koko ajan uusien viljelmien tieltä ja viljely aiheuttaa vesipulaa muutenkin kuivilla seuduilla.. ..On tosiasia, että eettisintä ja ekologisista ruokaa meille suomalaisille on suomalainen, lähellä tuotettu ruoka.”

Näihin tiedotteisiin pitäisi kyllä laittaa joku yleinen varoitus.
Näihin tiedotteisiin pitäisi kyllä laittaa joku yleinen varoitus.

AaaAaAaargh! Naama sulaa. Eikö Suomalaisen agraaripuolueen edustaja tiedä sen vertaa, että hänen ylistämä suomalainen liha ruokitaan ja kasvatetaan sillä tuontisoijalla? Valehteleeko se? Onko se kujalla? Vai muuttuuko se tuontisoija jotenkin taianomaisesti kotimaiseksi, kun se on kierrätetty nisäkkään ruuansulatuselimistön läpi ja puhdistettu lihasmassaksi, jota lihaa syövä heteromieskin voi mussuttaa lippu tanassa?

Ikävä kyllä, nämä tiedotteet menevät usein sukkana läpi, koska me toimittajat olemme laiskoja, klikkauksia tarvitaan ja ei se nyt ole aina ihan niin justiinsa. Ainakin Talouselämä julkaisi Kärnän bloggauksen ja kepun lähettämän tiedotteen pohjalta artikkelin, jossa ei vahingossakaan haastettu päättömiä väitteitä.

Hävetkää siellä Alma-talossa. Hävetkää.

Ehkä ainoa asia, joka lohduttaa minua tällä hetkellä on se, että kaikki Star Trekit ilmaantuivat juuri Netflixiin. Voin erakoitua, katkaista kaikki linkit ulkopuoliseen maailmaan ja keskittyä olennaiseen.
Ehkä ainoa asia, joka lohduttaa minua tällä hetkellä on se, että kaikki Star Trekit ilmaantuivat juuri Netflixiin. Voin erakoitua, katkaista kaikki linkit ulkopuoliseen maailmaan ja keskittyä olennaiseen.

Mikäli tämä soija-aihe kiinnostaa, niin WWF:n Hidden Soy –hanke esittää hyvin yksinkertaisen ja yksiselitteisen graafisen käyttöliittymän avustuksella, kuinka noin kaikkeen meidän safkaan on käytetty soijaa. Esimerkiksi kilo sitä Kärnän possufilettä on vaatinut keskimäärin 510 grammaa soijaa (ja tähän päälle tietty aika hitosti muuta rehua ja sellaista). Kilo viljeltyä lohta on ottanut keskimäärin 590 grammaa soijaa (myöskin kaikenlaisen muun ohessa).

Kuten päivystävä anarkisti, Suvi Auvinen huomautti:

Eurooppalaisten käyttämästä soijasta noin 93 % menee eläinten rehuksi. Soijan kierrättäminen eläinten kautta on globaalisti kestämätön tapa tuottaa ruokaa.. ..Kärnä kertoo myös kvinoan kysynnän lisääntymisen vaikuttaneen siihen, ettei ’Perun ja Bolivian köyhillä ole siihen enää varaa.’ Tämä taas on puhtaasti kapitalistisen talousjärjestelmän, ei kvinoan ongelma. Jos Kärnä tahtoo muutoksen tähän, suosittelen liittymään antikapitalistiseen liikkeeseen.”

Tässä saattaisin huomauttaa, että kepu ja sen tukema maatalousjärjestelmä ovat hyvinkin pitkälti antikapitalistisia hankkeita. Tämä siitä huolimatta, että kepu julistaa porvarillisuuttaan ja porvarillisia arvoja.

Hesburger, Apulanta, liha, vastamainos, kulttuurihäirintä, eläinoikeudet
Muistatteko sen kerran, kun lihaa mainostettiin vegaaneilla? Hesburger päätti yhdistää Apulanta-yhtyeestä kertovaan elokuvaan triplapekonihampurilaisen – siis hampurilaisen, jota Toni, Sippe tai Tuukka eivät itse missään tapauksessa söisi. Miksi näin? On täysin mahdollista, että Hese ei halua nostaa vegevaihtoehdon profiilia. Kasvishampurilaisen olemassa olo ja sen mainostaminen kuitenkin väistämättä muistuttaa kaikkia kuluttajia myös siitä, että firman ydintuotteeseen – teollisesti tuotettuun lihaan – liittyy moraalinen dilemma, jota ei voi pyyhkäistä pois huolettomalla käden heilautuksella.

Koska kepun kanslia ja kansanedustaja näin katsoivat asiakseen lähestyä minua tämän tiedotteensa kanssa koin tietenkin ihan perustelluksi esittää jatkokysymyksiä aiheeseen liittyen. Vastasin aikailematta saamaani viestiin ja tiedustelin juurikin tähän tuontisoijan nisäkkäiden ruuansulatuskanavissa tapahtuvaan sinivalkopesuun liittyviä.

Keskustan eduskuntaryhmän kanslia ei kokenut asiakseen vastata tähän tiedusteluuni. En ole ihan varma, että kannattaako meille toimittajille lähetellä tiedotteita, jos ei ole kiinnostunut vastaamaan niihin liittyviin kysymyksiin (no, Talouselämän kohdalla tämä näytti kyllä kannattavan). Onneksi edustaja Kärnä kuitenkin jatkoi keskustelua sosiaalisen median puolella ja onnistui jotenkin (mahdollisesti taikuuden avulla) ylittämään alkuperäisen kirjoituksensa höpsöyden (ks. kuva).

Huh-huh, siis nimittäin. Nyt kyllä.

Tämä ei siis ole kuvamanipulaatio tai huonotapaista panettelua. Tämä on kansaedustajan omalla nimellään ja naamalla julkaisema kommentti.
Tämä ei siis ole kuvamanipulaatio tai huonotapaista panettelua. Tämä on kansaedustajan omalla nimellään ja naamalla julkaisema kommentti.

Jaa tämä:

Juha Sipilä (keskusta) pettää aina

Pääministeri Sipilä tietää, mitä on rankka meno, hänen hoodinsa ovat liian vaaralliset jopa sotatantereelta pakeneville.

Me täällä Häiriköt-päämajassa jaamme aikamme aika tehokkaasti Helsingin Kalloissa sijaitsevan Piritorin välittömästä läheisyydestä löytyvän toimiston sekä Itä-Helsingin liekehtivissä lähiöissä sijaitsevan kodin välillä. Mediasta olen saanut käsityksen, että kyseessä ovat hyvinkin Suomen noin ehkä rankimmat paikat. Thug Life!

Nyt meidän gangsta-elolle on kuitenkin noussut haastaja ja vielä kansakuntamme korkeimmalta paikalta. Pääministeri Juha Sipilän Kempeleellä sijaitseva koti on paljastunut tutkimuksissa liian vaaralliseksi paikaksi sotatantereelta pakenevien henkilöiden majoittamista varten. Pohjois-Pohjamaalla sijaitseva Kempele on julkisuuteen levinneiden tietojen mukaan Suomen Mordor, jonka jokainen noin 17 000 asukkaasta muodostaa välittömän uhan kaikelle elolliselle.

Syyskuussa 2015 Sipilä ilmoitti (mädättäjä) Ylen välityksellä antavansa kotinsa turvapaikanhakijoille, jotta näiden sotaa, terroria ja uskonnollisia fundamentalisteja pakenevien uhrien ei tarvitsisi kuolla ojaan. Pohjanmaalla ei olekaan toviin kohdattu sotaa tahi terroria, fundiksia tosin piisaa. Eikä siitä valkoisesta terroristakaan oikeastaan niin pitkä aika ole ja Lapuan liikettäkin ollaan elvyttämässä kovaa vauhtia, että sikäli.

Vaikka niin kutsutuissa maahanmuutokriittisissä piireissä moinen hempeily tuomittiin, sai pääministeri Sipilä laajaa kiitosta tästä hyvinkin joviaalista siirrosta. Tammikuun viimeisinä päivinä pääministeri kuitenkin ilmoitti – jälleen Yleisradion välityksellä – että hän haluaa myös säästää kakun, jonka oli jo ehtinyt syödä. Sipilän konsulteeraamien turvallisuusasiantuntijoiden arvion mukaan hänen asuntonsa ei ollut turvallinen lapsiperheille. Eli ei heru kämppää tarvitseville – Kepu pettää aina ja sunnuntaina.

Tiedon tästä uneliaaksi kuvitellun pikkukaupungin vaarallisuudesta otettiin vastaan yleisen hämmennyksen saattelemana. Hommafoorumilla tosin alkoi bileet. Vaikka Sipilänkin edustamien lestadiolaispiirien ympärillä on vellonut laaja julkinen keskustelu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, #naisrauha:n toistuvasta (ja törkeästä) rikkomisesta, pahoinpitelyistä, painostamisista ja yleisestä ahdistelusta, on näitä pidetty melko pitkälti porukan omina asioina.

Nyt pääministerin turvatiimi ja sen turva-asiantuntijat ovat kuitenkin määritelleet seudun vaaralliseksi myös yhteisön ulkopuolisille. Kempele näyttäytyi kansakunnalle kertaheitolla melko läpeensä vaarallisena paikkana – jopa helvetin esikartanona – jossa turvaa ei ole luvassa paikallisille sen enempää kuin vieraillekaan.

Mutta missä turvattomuutta, siellä ylijumala Odin! Hurraa!

Tietojen Kempeleen turvattomuudesta levittyä koko kansakunnalle, ihmisten parasta ajattelevista väkivaltarikollisista koostuva Soldiers of Odin -jengi lähestyi mediaa rauhoittavalla tiedotteella. He lupasivat jalkautua Kempeleen liekehtiviin lähiöihin mitä pikimmin ja turvata turvallisuuden (ihan totta, you can’t make this shit up).

S.O.O. Joensuu on valmis lähettämään miehiä turvaamaan Sipilän asunnon lähialueita tarvittaessa.”

Hieman vaillinaisella maantuntemuksellani sanoisin, että tulee hippasen pitkät harrastematkat, mutta ovatpa ainakin poissa muusta pahanteosta sen aikaa. Itse en voinut muuta kuin pukea kuviksi nämä tiedot karusta todellisuudesta Kempeleen raitilla.

Tässä kuvassa yhdistyy monta asiaa. Muuttaessani noin vuosi sitten pienen tauon jälkeen Helsingin itäisiin lähiöihin, heräsi mielessäni ajatus taajamaliikennemerkistä, jossa kaupungin siluetissa roihuaisi lieskat. Kukapa ei muistaisi Olli Immosen Suomen Sisun sivulle kirjoittamia taisteluraportteja Idän Liekehtivistä Lähiöistä. Ennen kuin ehdin tuota liikennemerkkiajatustani sen enempää työstää, ilmestyi Laineen Kasperilta Palava kaupunki -pitkäsoitto, jonka kannessa komeili juuri tuo ajattelemani kuva. Epäilemättä tähän ideaan tiivistyy jotain keskeistä aikakaudestamme – en tosin tiedä mitä. Tuosta levynkannesta sai kuitenkin vaivattomasti muokattua kuvallisen representaation Pääministeri Sipilän rankasta kotiseudusta. Ja siinä se nyt on.
Tässä kuvassa yhdistyy monta asiaa. Muuttaessani noin vuosi sitten pienen tauon jälkeen Helsingin itäisiin lähiöihin, heräsi mielessäni ajatus taajamaliikennemerkistä, jossa kaupungin siluetissa roihuaisi lieskat. Kukapa ei muistaisi Olli Immosen Suomen Sisun sivulle kirjoittamia taisteluraportteja Idän Liekehtivistä Lähiöistä. Ennen kuin ehdin tuota liikennemerkkiajatustani sen enempää työstää, ilmestyi Laineen Kasperilta Palava kaupunki -pitkäsoitto, jonka kannessa komeili juuri tuo ajattelemani kuva. Epäilemättä tähän ideaan tiivistyy jotain keskeistä aikakaudestamme – en tosin tiedä mitä. Tuosta levynkannesta sai kuitenkin vaivattomasti muokattua kuvallisen representaation Pääministeri Sipilän rankasta kotiseudusta. Ja siinä se nyt on. Kuvankäsittely: Velda Parkkinen

Jaa tämä: