AntroBlogi

Suomi epäkuntoon – KATSO VIDEO!

Kun akateeminen väki pohtii koulutuspoliittisia linjauksia ja tutkimuksen merkitystä, on Häiriköiden tehtävä häiriköidä.

Häiriköt-päämaja kävi Helsingin taiteiden yössä häiriköimässä. Tilaisuudeksi valikoitui Neljän dosentin illallinen, jonka aikana keskusteltiin koulutuspolitiikasta, koulutuksen ja tutkimuksen tarpeellisuudesta sekä siitä, mikä ajaa tutkijoita urallaan.

Häiriköiden rooli oli, no, luoda häiriöitä. Kuten olen toistanut toistamasta päästyäni häiriköinti pelkästä häiriköimisen ilosta on hieman tylsää ja merkityksetöntä, joten oli meillä ihan ajatuksin häiriköinnin takana. Oheisella videolla nähdyn lakananpudottamisen ohella ämyreistä kajahti kuuluville Taina Riikosen ääniteos joka tässä videollakin kuuluu.

Tapahtumapaikka, Kiseleffin talo, Helsingin Senaatintorin laidalla on keskellä symbolista valtakeskittymää. Saman aukion laidoilla on edustettuna poliittinen valta (Valtioneuvoston linna sekä kaupungintalo), uskonnollinen valta (Tuomiokirkko), Helsingin yliopisto sekä perinteinen kauppiassääty vanhojen kauppakorttelien muodossa. Olikin soveliasta räväyttää esille lakana, jossa pääministeri Sipilän politiikan seurauksena salama lyö yliopiston päärakennuksen lipputankoon.

Suomi epäkuntoon -lakana: Jani Leinonen & Jari Tamminen, ääniteos: Taina Riikonen. Video: Häiriköt-päämaja.

Päätimme keskittyä häiriössämme maan hallituksen koulutuspoliittisiin linjauksiin. SOS-hallitus (ex-SSS-hallitus) on tehnyt erinomaisen merkittäviä leikkauksia opetukseen ja tutkimukseen, vaikka ennen vaaleja luvattiin päinvastaista. Herää kysymys, voiko hallitukseen luottaa. No, ei tämä tietenkään ensimmäinen kerta ole kun poliitikot pettävät ja kepuhan pettää aina, kuten tiedetään.

Juha Sipilän Ratkaisujen Suomi -hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -luku alkaa seuraavasti.

”Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.”

Mites meni noin niinku omasta mielestä?

Sama kuva koulutuslupauksesta -ryhmä jakaa Facebookissa joka päivä saman kuvan koulutuslupauksesta.
Sama kuva koulutuslupauksesta -ryhmä jakaa Facebookissa joka päivä saman kuvan koulutuslupauksesta.

On vaikea nähdä, kuinka hallituksen tuore budjettiesitys tukisi yllä siteerattua linjausta ja sen tavoitteita. Budettiesitys kohdistaa lisäleikkauksia jo entisestään kurjistettua opetusta ja tutkimusta kohtaan.

”Tuntuu siltä, että hallitus ei kunnioita järjestöjen yksimielisiä sopimuksia eikä kevään kehysriihen päätöksiä. Yliopistoille ja tutkimukselle hallitus tarkoittaa kirjaimellisesti lyhenteensä mukaisesti SOS”, linjasivat Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikalainen ja Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.

Vielä kevään kehysriihessä hallitus linjasi, että yliopistoihin ja tutkimukseen ei kohdistu uusia lisäleikkauksia. Samaa muuten lupasi uusi valtiovarainministeri kesällä. Ilmeisesti myös kokoomus pettää aina.

Tilanne oli päällä ja meno jylhää. Kuva: Velda Parkkinen
Tilanne oli päällä ja meno jylhää. Kuva: Velda Parkkinen

Miksi Häiriköiden koulutuspolitiikan kritisoiminen kohdistuu Juha Sipilään? Pääministeri vastaa hallituksensa tekemisistä ja määrittää hyvin pitkälle ne rajat, joiden puitteissa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö toimii.

Poliittisesta populismista väitellyt, Helsingin yliopiston tutkija Emilia Palonen analysoi Häiriköiden pyynnöstä Vuosi vaaleista -näyttelyyn tehtyjä teoksia, joista Suomi epäkuntoon oli yksi.

Salama, joka iskee Helsingin yliopiston päärakennuksen lipputankoon, hymyilevä miljonääri oranssissa kravatissaan. Kun ensimmäisen kerran näin Juha Sipilän vaalimainoksen ihmettelin solmion väriä. Oranssi on populistien väri (esimerkiksi Fidesz Unkarissa, BZÖ Itävallassa, oranssi vallankumous Ukrainassa). Se on siis niiden väri, jotka väittävät olevansa kansan puolella eliittiä vastaan, ilman mitään erityisiä ideologioita.

Vuosi sitten emme tienneet, mitä Sipilä ajoi, paitsi iloisia naamoja, jotka ovat nyt poissa julisteesta. Tilalla on autio tsaarin ajan aukio. Jotenkin tästä kuvasta, arkkitehtonisesta paraatiaukiosta ja hihojen käärimisestä tulee mieleen neuvostorealismi.

Nyt, vuosi vaalien jälkeen tiedämme, että hallituksella on ollut jonkinlainen agenda. Pitkälle kyse on ollut siitä, että kääritään hihat. Ja sitten on kiukuteltu, kun mitään ei olekaan tapahtunut. Kaikki ei olekaan mennyt kuin johtamisen oppikirjoissa, ja on tullut kritiikkiä. Jos teoreetikoita Chantal Mouffea ja Ernesto Laclauta uskotaan, kiista on kuitenkin demokratialle keskeistä.

Vaalikeväinen työrauha, jonka avulla Sipilä sai möllöttää yhteisenä nimittäjänä kaikille vaatimuksille, joita tehtiin hallitusta vastaan, on nyt murentunut. Tavoitteitakin on saavutettu: naisten ja lasten asemaa on heikennetty, sivistyksestä ja kehitysavusta on viety rahat.

Onko niin, että Sipilän salama iskee yliopistoon – vai nousevatko pilvet yliopiston takaa ja yliopisto toimii ukkosenjohdattimena? Kun tutkii populismia rajat ylittävänä ilmiönä, on selvää, että sivistysvastainen anti-intellektualismi on niille kaikille tyypillistä.”

Me Häiriköt-päämajassa uskomme, että juuri nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa tulevaisuus on epävarmaa ja maailmatalous vinksin vonksin, meidän täytyy kehittää itseämme ja pyrkiä parempaan. Nyt hallitus pyrkii nostamaan työllisyyttä kikyttämällä köyhiä.

”Pakettiin kuuluu, että jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein, mihin hallitus laittaa 17 miljoonaa euroa lisärahaa. Kasvavan työmäärän takia myös yksityisten palveluntuottajien käyttöä lisätään. Työvoimapalveluja tehostamalla hallitus yrittää auttaa ihmisiä löytämään töitä.. ..Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan tarkoitus on luoda edellytykset 10 000 uudelle työpaikalle.”

En ole ihan varma, kuinka työttömien lisääntynyt kyttääminen lisää tarjolla olevien työpaikkojen määrää muualla kuin kyttäämissektorilla. Vissiin nuo uudet työpaikat ovat niitä kyttäämiseen liittyviä. Ja tätä kyttäämistähän voi lisätä kunnes kaikki työttömät ovat työllistyneet kyttääjinä.

Itse kuitenkin toivoisin hallitukselta avauksia, jotka eivät perustu kuristamiseen, leikkaamiseen ja kyttäämiseen.

Olemme hämmentyneitä, kuten kuvasta näkyy.
Olemme hämmentyneitä, kuten kuvasta näkyy.
Jaa tämä:

Saamelaiset ja vähemmistöjen oikeudet

Saamelaisten asema 2010-luvun Suomessa ei ole ongelmaton. Ihmisoikeusliitto on tutkinut, AntroBlogi raportoinut ja Suohpanterror kuvittanut aiheeseen liittyen.

AntroBlogi osallistui Ihmisoikeusliiton Saamelaiset, arktinen alue ja ympäristöpäätöksenteko -seminaariin ja julkaisi aiheesta kirjoituksen. Häiriköt löysi tekstistä runsaasti yhtymäkohtia Suohpanterrorin teoksiin. Ohessa lainauksia AntroBlogin tekstistä sopivin kuvituksin.

12509276_1020397854649816_1907344651348945444_n

Keskustelu saamelaisuuden määrittelystä on kiihtynyt etenkin viime vuonna järjestettyjen saamelaiskäräjävaalien ja niihin kohdistuneiden valitusten jälkeen. Tuolloin korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi 93 uutta saamelaista henkilöä äänestyskelpoisiksi, mutta kielsi myöhemmin saamelaiskäräjiä järjestämästä uusia vaaleja. Saamelaiskäräjät olisivat halunneet järjestää uudet vaalit, sillä he eivät nähneet vaalituloksen edustavan uutta jäsenistöään. Muun muassa YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi kyseenalaisti KHO:n päätöksen kieltää uusintavaalit, sillä käräjille, eli saamelaisten korkeimmalle poliittiselle elimelle, katsotaan kuuluvan itsemäärämisvalta.”


2

”Ihmisoikeusliiton hankkeessa kävi ilmi, että Pohjois-Suomen saamelaisten osallistuminen elinympäristöstään päättämiseen on vaikeutunut huomattavasti, ja samalla saamelaisia koskevat erityissäännökset on poistettu helmikuussa hallituksen käsittelyyn tulleesta metsähallituslaista. Myös saamelaisten aseman hankaluus ja kansainvälisen alkuperäiskansojen oikeuksia määrittelevän ILO-169 sopimuksen ratifioimisen peruuntuminen johtuvat luonnonvarojen ja maankäytön hallintaan liittyvistä sopimuskohdista.  

Esimerkiksi Lapin käsivarren alueen ympäristöpäätöksenteossa ovat pöydällä poronhoitoalueet, ympäristönsuojelu, kaivostoiminta ja saamelaisten kulttuurimaisemat. Suomi ja eritoten Lappi ovat mielenkiintoinen maakiistatapaus, sillä noin 90 prosenttia kaikesta Lapin maapinta-alasta on valtion omistuksessa. Tarve yhteisymmärryksen löytämiseen on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan.”

3

”Vaikka Metsähallitus pääsisi yhteisymmärrykseen saamelaisten kanssa, jää Suomelle silti valtavia ongelmia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kanssa. Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on lähettänyt saamelaiskäräjille kirjeen, jossa käsitellään saamelaisten oikeudellisen aseman parantamista.

Ihmisoikeusliiton Kaari Mattila totesikin, että vaikka ILO-169 ei ole missään nimessä täydellinen, olisi se symbolisesti, poliittisesti ja ihmisoikeuksien kannalta tärkeä uudistus sekä saamelaisille että koko Suomelle. Sopimus antaa esimerkiksi oikeudellisen työkalun taistella valtion kokoisia yrityksiä vastaan kansainvälisessä oikeudessa. Toivanen on ILO-sopimuksen voimaantulon suhteen pessimistinen. Hän ei usko, että sitä tullaan Suomessa kovinkaan helpolla vahvistamaan.”

4

 

”Reetta Toivanen toteaa, että ainoastaan saamelaisten osallisuuden vahvistaminen voi edesauttaa heidän oikeuksiensa toteutumista. Suurin haaste tälle on enemmistö–vähemmistö-asetelma, jossa oikeuksien toteutumiseen vaaditaan aina enemmistöyhteiskunnan suostumus. Saamelaiset ovat siis paljolti kansallisen poliittisen tahtotilan armoilla, jota Toivasen mukaan ei ole juurikaan havaittavissa.’Suomalaisen enemmistön on vaikea ymmärtää sitä, että vähemmistöillä pitäisi olla samat oikeudet kuin meillä itsellämmekin on’, hän huokaa.”

5

”Haasteiden ylittämiseen vaadittaisiin myös todellisen keskusteluyhteyden avaus paikallisella tasolla. Haasteita tällaiselle kehitykselle on paljon, vaikka lainsäädäntöä onkin muutettu niin, että saamelaiskäräjien mahdollisuutta vaikuttaa on ainakin näennäisesti parannettu (tosin osa näistä parannuksista ollaan nyt kumoamassa uudessa metsähallituslaissa). Toivanen kertoo, että kuulemistilaisuudet ovat kuitenkin valitettavasti yleensä sellaisia, että niissä vain informoidaan paikalla olevia siitä, mitä ollaan tekemässä, eikä todellista vaikutusmahdollisuutta enää tässä vaiheessa ole.

Ainakaan toistaiseksi saamelaiskäräjillä ei ole varsinaista poliittista roolia Suomessa eikä todellista vaikutusta esimerkiksi ympäristöhankkeisiin ole. Politiikka tuntuu olevan hyvin kaukana pohjoisen ihmisistä ja kansalaisyhteiskunta on toistaiseksi ollut parempi väylä vaikuttamiseen. Sarkki antoi esimerkin tällaisesta vaikuttamisesta ’paikan vastaiskuna’, jossa eri intressiryhmät käyttivät erilaisia painostusmenetelmiä kuten mielenilmauksia, raportointeja ristiriitaisista hakkuista Metsähallituksen asiakkaille ja medialle ja oikeusprosesseja Metsähallitusta vastaan esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissiossa.”

Koko artikkeli luettavissa osoitteessa: www.antroblogi.fi/2016/03/saamelaisten-oikeuksista

TEKSTI: Tapio Kumpula & Saara Toukolehto

KUVAT: Suohpanterror

Jaa tämä:

Antropologisia häiriöitä

Häiriköt-päämaja ja AntroBlogi ovat löytäneet toisensa ja aloittavat yhteistyön!

Haluamme yhdessä tarjota kansalle entistä tutkitumpaa ja kulttuurisempaa häirintää, sekä yhteiskunnallisesti iskevämpää antropologiaa. Meitä yhdistää etenkin kiinnostus kaikkeen inhimilliseen toimintaan ja sen merkityksiin, seurauksiin ja taustoihin.

Tavoitteenamme on popularisoida tiedettä kulttuurihäirinnän avulla. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että tulemme aina sopivan tilaisuuden tullen sekaantumaan toistemme tekemisiin; tuomalla häirintää antropologiaan, ja antropologiaa häirintään.

AntroBlogi on laajalle yleisölle suunnattu verkkojulkaisu, joka kommentoi etenkin suomalaista elämää ja yhteiskuntaa antropologien silmin nähtynä. Antropologeista koostuvaa toimituskuntaa luotsaavat päätoimittajat Miia Halme-Tuomisaari (VTT, LLM) ja Timo Kallinen (VTT) sekä toimituspäälliköt Suvi Jaakkola (tohtoriopiskelija) ja Ninnu Koskenalho (VTM).

AntroBlogia voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.

Kulttuurihäirintä on taiteen ja aktivismin rajapinnassa tapahtuvaa yhteiskunnallista kommentaaria, jonka ammattilaisia Häiriköt ovat. Häiriköt-päämaja on ensimmäinen suomalainen kulttuurihäirintään keskittynyt media. Häiriköintiä voi seurata tuttuun tapaan myös Facebookissa.

Mutta miksi kulttuurihäirintää tarvitaan? Kaupunkitila pyhitetään kaupallisuudelle. Julkinen tila muuttuu vähitellen puolijulkiseksi tilaksi – tilaksi, jota hallinnoivat yritykset. Katukuvaa koristavien valotaulujen ohella mainokset täyttävät ihmisten väliset viestintäkanavat. Poliittiset puolueet ovat valinneet mainonnan tavakseen kommunikoida kansalaisille.

Kulttuurihäirintä kyseenalaistaa tämän kehityksen ja kääntää kritisoimiensa viestien merkitykset päälaelleen.

Me kaikki ymmärrämme, että toimiakseen demokratia tarvitsee valistuneita kansalaisia. Meidän kuluttajakansalaisten pitää nähdä kiiltävää pintaa syvemmälle ja tunnistaa yhteiskuntamme ongelmakohdat. Pelkkä häiriöiden luominen ei kuitenkaan riitä meille, kapina pelkästään kapinoimisen riemusta ei ole hirvittävän kiinnostavaa. Suhtaudumme kulttuurihäirintään hyvänä työkaluna ja nostamme kulttuurihäirinnän keinoin esiin myös akateemista tutkimusta.

Liity seuraamme ja katso itsestäänselvyyksien läpi!

Lisätietoja Häiriköt-päämajasta: Jari Tamminen, jari.tamminen@voima.fi

Lisätietoja AntroBlogista: Miia Halme-Tuomisaari, toimitus@antroblogi.fi

Jaa tämä: