harmaatalous

Demokratian kriisiä

Kulttuurihäiriköt ja Häiriköivät dosentit ovat viime aikoina puineet monelta kantilta isoja rahavirtoja ja finanssikriisejä.  Asian ytimessä on myös eettinen pohdinta: mitä moraalisia arvoja talousjärjestelmissä piileskelee. Vai onko armoton meno myös arvotonta?

Yksi kevään hehkeimmistä keskusteluista järjestettiin Maailman kirjat -tapahtumassa Maailma kylässä -festareilla Helsingin Rautatientorilla toukokuun lopussa. (Pohjustinkin sitä etukäteen täällä.)

Onko demokratia kriisissä? Parhaillaan neuvoteltava TTIP-kauppasopimus voi vaikuttaa meidän kaikkien elämään ympäri maailmaa. Se voi antaa suuryhtiöille oikeuksia ylitse valtioiden lainsäädännön.  Näitä puimme Attacin Marissa Varmavuoren ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen kanssa

Varmavuori muistutti, että tällä hetkellä TTIP-luonnoksiin saavat tutustua vain lupaa pyytäneet poliitikot. He saavat mennä suljettuun huoneeseen katsomaan asiakirjoja, mutta mitään ei saa viedä mukaansa tai edes kopioida. ”Ai onko demokratia kriisissä? Kyllä on!”, lietsoi Varmavuori ja sai yleisöltä hurjat väliaplodit.

Teivainen näki nykymenossa jotain hyvääkin: siitä huolimatta, että finassikapitalismi toimii yhä isommilla kierroksilla, muutosten suuruus ja ajoittain puhkeavat kuplat tekevä finassipolitiikasta näkyvämpää.

Pariisissa tämän hetken kuuluisin protestiliike on  Nuit debout, joka Suomessa toimii Yövuoro-nimisenä. Se päivystää öisin ja vastustaa ehdotettuja työnlainsäädännöllisiä muutoksia. Pariisissa on ollut valtavia mielenosoituksia pitkin kevättä. Tyytymätön mieliala on valtaamassa teollistunutta maailmaa.

Piikki kii! on Attac-järjestön kampanja. ”Monikansallisten yritysten verovälttely murentaa hyvinvointia. Kaikkialla maailmassa.” Attacin tavoitteena on oikeudenmukaisempi maailmantalous, ja tämän aikaansaamiseksi muun muassa verotusta pitäisi muuttaa tasapuolisemmaksi.

1024px-Nuit_Debout_-_Paris_-_41_mars_04
Pariisi keväällä 2016. Yövuoro kokoontuu Place de la Républiquella.

Kaivoin sosiologien kirjoittaman jatkuvasti ajankohtaisen teoksen Onko kapitalismilla tulevaisuutta? (Gaudeamus ja Vastapaino 2014) keskustelussa esiin.

Toisin kuin 1970-luvun poliittiseen retoriikkaan jämähtäneet luulevat, nykypäivän uusliberalistisen finanssikapitalismin  vaihtoehto ei olisi kommunismi. Markkinatalouteen voi uskoa kritisoimalla silti tähtitieteellisiä voittoja vain harvoille kasaavaa järjestelmää.

Arvomaailma muuttuu kaikkialla. Sotien aiheuttamat pakolaiskriisit sekä kamppailu luonnovaroista voi näkyä esimerkiksi rajojen sulkemisena eli äärinationalismin nousuna: mikä on meidän, ei ole kenenkään muun.

Nykymenon vastapainoksi saattaa ekologisista syistä muodostua monetaristinen vaihdantatalous, joka kuitenkin perustuu lähempänä kuluttajaa käytävään kauppaan ja hajautettuihin yksiköihin.

Tai sitten tulossa on jotain aivan muuta.

691e486f-4cfb-4ea1-8b81-a38b00b92ece
Kansi: Maria Manner

Huippuprofessorien kirja laajentaa ymmärrystä nykymenosta. Asialla ovat sosiologit ja yhteiskuntatieteilijät, ja niinpä kirja keskittyy laajoihin poliittisiin kuvioihin.  Hyvä niin. Talousjärjestelmät, tulonjaot, kuplat ja niiden puhkeamiset koskevat meitä kaikkia, eikä suurten järjestelmien kyseenalaistaminen ole vain ekonomien tehtävä. Se kuuluu myös yhteiskuntatieteilijöille, humanisteille, taiteilijoille – kaikille maailman kansalaisille.

Kapitalismin kriisin aiheuttamista muutoksista pahimmat ovat niin laajoja, ettemme huomaa niitä, vaikka ne ovat silmiemme edessä. Ne ovat olleet nopeita ja monet ovat tapahtuneet vain yhden sukupolven aikana. Jotkut kapitalismin sairauksista selitetään teknologian muutoksena tai jopa kulttuurien yhteentörmäyksenä, vaikka sylttytehdas on talouden tuoton kasaantumisessa. Muutokset eivät ole vain romahduksia finanssialalla, vaan yhteiskunnallisia katastrofeja.

Jopa ilmastonmuutos on osa kapitalismin kriisiä, sikäli että – kuten Naomi Klein painottaa – finanssimarkkinat ja uuslibaralistiset järjestelmät estävät meitä puuttumasta kuluttamiseen ja vähentämästä luonnovarojen haaskausta.

Eli. Kapitalismi kasaa pääomaa, ja se pyrkii tekemään niin loputtomiin. Sen mekanismit eivät ylläpidä yhteiskuntajärjestystä eikä hyvinvointia. Kuitenkin toimiakseen kapitalistinen järjestelmä tarvitsee yhteiskunnilta tukea. Globalisaation myötä jättiläismäiset voitot ovat kasautuneet erittäin epätasaisesti.

WALLERSTEIN,Immanuel
Immanuel Wallerstein

Poliittisista kriiseistä pahimmat muuttavat maailmanjärjestystä väkivaltaisesti. Valtiot ovat sidoksissa talousjärjestelmiin tai vain suuryhtiöihin. Epätasainen köyhyys voi aiheuttaa jopa terrorismia. Ja aina jossain on joku – vaikkapa asekauppias – joka finanssikapitalismin mekanismien avulla hyötyy epätasapainosta.

Wallersteinin sanoin: ’Moderni maailmanjärjestys ei voi jatkua, koska se on ajautunut liian kauas tasapainosta eikä enää salli kapitalistien kasata pääomaa loputtomiin. Vähäosaisten alaluokat eivät puolestaan enää usko että historia on heidän puolellaan ja heidän jälkeläisensä perivät maan.’

Kirjassa pohditaan tietenkin kapitalismin vaihtoehtoja. Niitä on, mutta tarkkaan niitä ei voi ennustaa. Keistä muutos lähtee? Muutama proffista veikkaa että keskiluokasta: kun se tajuaa, ettei koulutuksella saavutakaan juuri mitään, eikä töitä ole heillekään, muutokset etenevätkin vauhdikkaasti.

maxresdefault

(Kirjan arvio on hieman päivitetty versio Le monde diplomatique -lehteen kirjoittamastani kritiikistä.)

Jaa tämä:

Vero-optimoitu Kotipizza

Poliisi ei välttämättä oikein osaa somea. Veroja välttelevä pizzeria on kuitenkin löytynyt sattumalta, ja se todellakin myy lättyjä alle kuudella eurolla.

Nyt kun olemme pari päivää kauhistelleet ulkomaita myöten poliisin harmaan talouden vastaista kampanjaa, on jo korkea aika pohtia sitä, mitä tehtiin, miten tehtiin ja mitä saimme selville.

Ensinnäkin pieni kömpelyys poliisin sometiimiltä on sikäli ymmärrettävää, että ”Talousrikostutkijat Anne ja Jutta” aloittivat hommissaan vasta äsken. Tämä #pizzagate oli heidän ensimmäinen ulostulonsa. Ei ehkä ihan ymmärretty, että sosiaalinen media reagoi asioihin vauhdikkaasti.

Ehkä jäi huomioimatta se, että jengi on ihan oikeasti hiilenä hallituksen päätöksestä leikata poliisin talousrikosten tutkinnasta ja puukottaa suomalaisyhtiöiden veronkiertoa tutkivan Finnwatchin rahoitus. Noin esimerkiksi.

Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki. 
Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki.

Tämän jälkeen voisi käyttää tuokion siihen, että mietitään tytöttelyä. Onhan meillä entuudestaan nettipoliisi, joka esiintyy sukunimestä johdetulla lempinimellään, mutta ei poliiseja ole tavattu sinutella. On Reinikainen ja Maria Kallio, Aarnio ja mitä näitä nyt onkaan.

Oikeastaan ainoat etunimellä esitellyt poliisit, joita minulla tulee mieleen ovat poliisikoiria – ne ovat aina Severeitä tai Manuja tai jotain. Ja nyt meillä on sitten Anne ja Jutta. Ei tässä ihan kiiluvasilmäinen feministi tarvitse olla nähdäkseen tilanteen hieman höpsönä.

Näistä tytöttelyistä tulee poikkeuksetta mieleen tämä video. Tiedä sitten miksi.

No niin, että huonosti meni noin niinku viestinnällisesti. Mutta entäs se substanssi?

Kyllä minä ymmärrän, että viranomaiset haluavat muistuttaa kansalaisia siitä, että veronkiertoa tapahtuu kaikkialla ja se on osa arkista elämää. Små saker är stora saker. Ehkä se kuluttajakansalaisten toimeliaisuudenkin (siis ilmiantojen) toivominen menee sinne vahinkolaariin – ehkä poliisille ei vain tullut mieleen, että monet pitävät ajatusta toisiaan kyttäävistä ja vasikoivista kansalaisista hieman DDR:nä.

Mutta jotain hyvääkin tästä kampanjasta seurasi. Esiin nousi ainakin yksi verojen maksamisesta laistava pizzeria – eikä kyse ole mistään pikkutekijästä, vaan kunnon vonkaleesta. Sosiaalisessa mediassakin jaettiin vitsinä Kotipizzan mainosta, jossa kaupitellaan pizzaa hintaan 5,90 euroa. Kuvan tarkoituksena oli tietenkin osoittaa esitetyn ”alle kuuden euron pizza on veronkiertoa” -väitteen naurettavuus, mutta se osui vahingossa yllättävän lähelle maalia.

Kotipizza on Pohjoismaiden suurin pizzaravintolaketju ja yhtiön ja sen omistajan välistä rahaliikennettä on hoidettu tavalla, jota voisi epäilemättä kutsua vero-optimoinniksi. Veronkiertoahan se ei ole, koska ammattilaiset ovat huolehtineen toiminnan lainmukaisuudesta.

Kotipizzan perustaja Rabbe Grönblom myi vuonna 2011 Kotipizza-yhtiöt pääomasijoittaja Sentica Partnersille. Grönblom jäi yhtiön vähemmistöosakkaaksi, mutta luopui lopuistakin omistuksistaan vuonna 2014. Viime kesänä Kotipizza listautui Helsingin pörssiin.

Tutustumalla Kotipizza Groupin lehdistötiedotteisiin paljastuu yhtiön omistus- ja rahoitusjärjestelyistä vaikka mitä kiinnostavaa.

On tärkeää huomioida, että tässä yhteydessä puhutaan tosiaan Kotipizza Groupista eikä yksittäisistä Kotipizza-franchise-yrittäjistä. Pizzerioita pyörittävät yrittäjät toimivat perin juurin erilaisilla askelmerkeillä ja monet heistä ovat syyttäneet ravintolaketjun johtoa kohtuuttomista sopimusehdoista, rahanahneudesta ja huonosta johtamisesta. Nämä yrittäjät pyörittävät niitä ravintoloita Kotipizza Groupin keskittyessä rahojen liikutteluun.

Listautuessa Kotipizza oli raskaasti alikapitalisoitu, eli yhtiöstä oli siirretty varoja ulos. Tämä onnistui muun muassa maksamalla yhtiön ostaminen 30 miljoonan joukkovelkakirjalainalla, jonka korko on 8 prosenttia (kun euribor pyörii nollan nurkilla), sekä 7,4 miljoonan euron osakaslainalla, jonka korko on 7 prosenttia.

Jos toimittaja nytten yrittää ymmärtää asian, niin on tapahtunut seuraavaa: Yhtiö on ostanut itse itsensä itseltään ja rahoittanut tämän osittain ottamalla osakaslainaa itseltään. Juridisestihan se ei näin yksinkertaisesti kuitenkaan mene ja järjestelyyn liittyy useampikin yhtiö, mutta noin periaatteessa.

Korkojen maksun jälkeen yhtiö tekee noin nollatulosta, jolloin veroja ei tarvitse maksaa. Liikevaihto on ollut kolme edellistä tilikautta noin 52 – 54 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4 – 5 miljoonaa euroa. Verotettava tulos on kuitenkin lainojen koroilla tiputettu 246 000 – 1 524 000 euroon.

Tämä ei ole mitenkään ainutlaatuinen tai edes harvinainen järjestely. Ei ole harvinaista, että yhtiö ottaa samaan konserniin kuuluvalta tai muuten likeiseltä taholta – usein huomattavan – korkeakorkoista lainaa, maksaa sitten lainan korkoja ja samalla hävittää verotettavan tuloksen. Näissä järjestelyissä lainojen korot maksetaan tavalla, joka minimoi verot tai maksetaan ne maahan jossa verottaja hellii yrittäjää kuin paratiisissa.

Veroja Kotipizza on maksanut liikevaihdosta ja -voitosta viime vuosina 181 000 – 573 000 euroa vuodessa.

Listauksen jälkeen Kotipizza Group osti osakeannista saamilla rahoilla ja uudella lainalla 30 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa takaisin 103 prosentin ylikurssiin – ja maksoi lainasta 31 miljoonaa euroa alkuperäisen 30 miljoonan pääoman päälle.

Osakaslainaa jäi Senticalta, ja se muunnettiin osakkeiksi. Näiden osakkeiden arvonnousu on verotonta tuottoa kommandiittiyhtiömuotoiselle rahastolle.

Osakeannista saadut rahat ovat Kotipizza Groupille täysin verottomia. Tänä vuonna yhtiö on listautumisen kuluista johtuen ollut tappiollinen ja veroennakot palautetaan.

Kotipizza Groupin tuloverot 31.1.2014 päättyneellä tilikaudella olivat 0,2 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,4 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia verrattuna 0,6 miljoonan euron verohyvitykseen 31.1.2013 päättyneellä tilikaudella.

Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään. 
Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään.

Olisiko tässä se pizzeria, jota poliisin ja verottajan kannattaisi kuumottaa? No ei tietenkään. Tämä on kaikki täysin laillista ja asiakas saa aina kuittinsa. 

Maan hallitus ei kuitenkaan ole sanoilla tai teoilla viestinyt olevansa halukas puuttumaan vero-optimointiin tai veronkiertoon. Syitä tälle on epäilemättä monia, joista osa voi liittyä aitoon uskoon näkymättömän käden erehtymättömyydestä ja markkinoiden itse itsensä korjaavista mekanismeista. Ja osansa asiassa saattaa olla silläkin, että hallituksen istuvista ministereistäkin [] osa on henkilökohtaisestikin osallistunut varsin suoraviivaiseen verovälttelyyn.

Jotta emme olisi yksipuolisia, on asiallista huomioida myös kotipizzakaupan toinen osapuoli, Sentica Partners. Se on suomalaisiin yrityksiin keskittynyt yksityinen pääomasijoitusyhtiö, jonka keräämien rahastojen sijoittajista löytyy muun muassa valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen teollisuussijoitus oy sekä keskinäiset eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera.

Julkisen ja puolijulkisen rahan ollessa mukana pelissä on kansalainen pakotettu pohtimaan, kuka ukottaa ja ketä. Jos valtion pääomasijoitusyhtiön ja meidän veronmaksajien eläkkeistä huolehtivien yhtiöiden omistama firma optimoi veroja, voittaako veronmaksaja?

Ehkä nämä kuviot tosiaan ovat liian monimutkaisia ja etäisiä poliisille (toimittajista puhumattakaan). Ehkä meidän kannattaisi huhuilla näissä veron kierto- ja vero-optimointiasioissa poliisin sijaan poliitikoille. Ja ostaa pizzamme sieltä, mistä halvimmalla saamme – niinhän rationaalinen kuluttaja tekee.

——-

KIITOKSET: Artikkelin taustoittamisessa on hyödynnetty luvalla Sampsa Harion ansiokasta Facebook-päivitystä aiheesta. Onneksi Harlo on valmis tekemään yksityishenkilönä sen, mitä me toimittajat emme aina oikein osaa. EDIT: Kotipizza Groupin joukkovelkakirjalainaa ei otettu Sentica Partnersilta vaan Tukholman pörssistä.

Jaa tämä:

Harmaan talouden kimppuun kaikki nytten!

Ovatko viranomaiset hulluja vai tyhmiä, ja kannattavatko vihervasurit veronkiertoa?

Nyt on askelmerkit kohdillaan. Hallitus leikkaa 6,4 miljoonaa talousrikollisuuden tutkinnasta (ja  merkkaa menettävänsä 15 miljoonaa saatavia).  Samalla skoudet kyyläävät pizzerioita. Hyvin te vedätte, hei!

On tietenkin totta, että tämä putoaa viranomaisten pitkään jatkamaan ravintola-alan syynäämisen jatkumoon, mutta siltikin. Tilanne vaikuttaa siltä, kun jaettaisiin rapsuja punaisia päin käveleville samalla kun Fast & Furious kaahaa törkeitä liikenteen vaarantamisia vieressä. Että ihanko tosissaan tämä on tolkullista priorisoimista?

Samalla kun verottaja arvioi valtion menettävän 320 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään siirtohinnoittelun väärinkäytöksiin, tehdään #pizzagatesta kärkihanke. Häh, siis tosissanneko olette?

Veronkierto kaikissa muodoissaan on tietenkin nuhdeltavaa ja kiellettyä, mutta siltikin tuntuu hassulta, että poliisi ilmoittaa hinnan jonka alle yrittäjä ei saa tuotetaan myydä. Eihän tässä sentään Neuvostoliitossa eletä. Luulisi sheriffienkin ymmärtävän, että tulovirrat kulkevat eri tavoin eri yrityksissä. Voi hyvinkin olla mahdollista, että osa yrittäjistä kiertää veroja, mutta toisinaan voi myös olla jopa järkevää myydä pizzaa tappiolla jos samalla voi repiä katteen esimerkiksi oluesta.

Eikös maitoa ja kahviakin ole tupattu myydä tappiollisesti, koska sillä saadaan houkuteltua kauppaan asiakkaita jotka ostavat muutakin kuin saludoa ja kevaria. Pitäisikö poliisin ratsata lähikauppa?

Johan Alén muistutti myös ansiokkaasti, että yrittäjäperheen jäsenet saavat ”laillisesti työskennellä perheyrityksessä huonommilla työehdoilla kuin ulkopuolinen palkattu henkilökunta. Tämä on laillista ja hyväksyttyä ja näin tekevät monet suomalaiset yrittäjäperheet, joiden toimeentulo pienyrittäjien kyseessä ollen on usein erittäin tiukkaa”.

Muistan myös lukeneeni kerran jos toisenkin siitä, kuinka maatalousyrittäjä ei pääse tuntiliksoille työllään.  Että vuodesta toiseen maatilat pyörivät totaalisen tappiollisena. Eikö samaa venymistä, ahkeruutta ja yrittämisen vapautta suoda maahanmuuttajavaltaiselle alalle? Pitäisikö maatilojakin ratsata?

Nyt on tosi kyseessä.
Nyt on tosi kyseessä.

Entäpä sitten Mäkkäri? Noin esimerkiksi, kun kerran pikaruuasta puhutaan. Myyvät niitä euron hampurilaisia vuodesta toiseen eivätkä edes indeksikorotuksia niihin tee. Pitäisiköhän poliisien ratsata McDonald’sin konttori? No joo, ehkä oikeasti kannattaisikin:

Ammattiliitot syyttävät hampurilaisjätti McDonalds’ia yhteensä yli miljardin euron veronkierrosta.. ..syytösten mukaan hampurilaisyhtiö on kierrättänyt Euroopasta kertyneitä tuottoja Luxemburgin kautta välttääkseen veronmaksua.”

Olen jopa lukenut sen suuntaisia huomioita, että Suomen McDonald’s ei ole tehnyt positiivista tulosta kertaakaan. Eikä sitten maksanut verojakaan valtiolle (paitsi tietty alvit sun muut). Voitot valuvat konsernin sisäisten järjestelyjen kautta verottajan ulottumattomiin.

Ja siis toistan nyt vielä kertaalleen, että ei, en kannata veronkiertoa. Minunkin internetissäni on piisannut libertaaritrolleja, jotka ovat heränneet tälle poliisioperaatiolle naureskelusta. He ovat esittäneet, että onpas aikoja, kun vihervasemmisto puolustelee veronkiertoa. Ei puolustella. Ehkä toivotaan, että viranomaiset hieman priorisoisivat.

Samalla, kun kytät kyttäävät pizzerioita ja pyytävät ihmisiä ilmiantamaan alle kuuden euron roiskeläpät, hallitus valmistelee hallintarekisteröintiä. Hallitus myös päätti puukottaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden tutkimusyksiköstä 99 tutkijaa. Lisäksi maamme hallitus on, kuten Matti Ylönen kirjoitti, hannannut vastaan EU-tason veronkierron torjuntaa:

Suomi haluaa jarruttaa myös aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Hallitus toteaa, että ’julkisesta veroraportoinnista päätettäessä on otettava huomioon mm. sen vaikutus yritysten hallinnolliseen taakkaan.’

Käytännössä tätä kiertoilmausta käytettiin jo edellisen hallituksen aikana estämään yritysten taloustietojen maakohtaisen läpinäkyvyyden laajentaminen.”

Rynnäkkö Kotipizzaan heti! Siis heti! Soittakaa poliisille! Soittakaa Paranoid!
Rynnäkkö Kotipizzaan heti! Siis heti! Soittakaa poliisille! Soittakaa Paranoid!

Onko tässä sitten kyseessä salaliitto? Tuskin. Vaikuttaa toki sopivalta hallituksen kannalta, että poliisi rupeaa näkyvästi huutelemaan (mahdollisten) maksamattomien verojen perään samalla kun veronkierto ollaan tekemässä ennennäkemättömän helpoksi. En minä kuitenkaan oikein sellaiseen jaksa uskoa. Salaliitto vaatii usein taustalleen taitoa ja älykkyyttä.

Tämä porukka on näyttäytynyt juurikin sen verran lahjakkaana, että he tuskin löytäisivät omaa persettään vaikka etsisivät kaksin käsin ja taskulampun avulla.

ps. Koska sosiaalinen media on verraton työkalu moninaisten ajatusmaailmojen tarkastelulle, löytyy tähän pizzagateen myös tosiaan se äärimmäisen libertaristinen lähestymiskulma. Valtion alasajoa mehustelevat ja veroja kammoavat libertaarit ovat olettaneet pizzerioiden veronkierron olevat totta, ja juhlivat tätä voittoa: Jos verot ovat kategorisesti riistoa, niin veronkiertohan on juurikin oikea teko.

Nämäkin sankarit ovat saaneet verovaroin kustannetun koulutuksen.

Jaa tämä: