mannerheim

Sisällissata – 100 vuotta sodasta

Taas pukkaa juhlavuotta. Näinköhän tämän vuoden aikana saadaan edes sovittua, millä nimellä sisällissotaa pitäisi kutsua.

Vuosi 2018 merkitsee Suomen sisällissodan 100-vuotsijuhlia. Hurraa. Neljä kuukautta kestäneet taistelut jättivät lähtemättömän merkin kansakuntamme sieluun, emmekä ole edes päässeet yhteisymmärrykseen siitä, millä nimellä sotaa pitäisi kutsua. Se, puhutaanko punakapinasta vai vapaussodasta kertoo paljon puhujasta, ja onhan noita nimiä muitakin.

Kansallisen itsenäisyyden saavuttaminen ja sitä välittömästi seuraava sisällissota on tietenkin traumaattinen kokemus. Nähtäväksi jää, olemmeko vieläkään valmiita käsittelemään tapahtunutta ilman vanhoihin poteroihin kaivautumista.

Viime vuonna porauduimme Suomi 100 -juhlallisuuksien humussa siihen, kuinka kansallista narratiiviamme kirjoitetaan sodan kautta. Ilta-Häiriköt Extra – Kansa Taisteli on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. No, samaa on luvassa tänäkin vuonna.

Emme päässeet vuotta 2018 ensimmäistä päivää pidemmälle, kun internet jo tarjosi meille tämän. Tästä tulee jännittävä vuosi. #Suomi100 #Sisällis100
Emme päässeet vuotta 2018 ensimmäistä päivää pidemmälle, kun internet jo tarjosi meille tämän. Tästä tulee jännittävä vuosi. KUVA: internet, tuntematon.
#Suomi100 #Sisällis100

Hieman osviitta tulevalle on luettavissa myös viime vuotisessa lehdessäkin.  Osaa sen teemoista pääsemme avaamaan hieman lisää tässä yhteydessä. Jatkumo sisällissodasta talvisotaan on kiinnostava ja myöskin katkeamaton tavalla, joka usein jää unholaan muisteloissa. Esimerkiksi viime maaliskuussa tutkijatohtori Miika Siironen kirjoitti meille Elias Simojoesta, papista, jolle sota jäi päälle. Sisällissodassa kunnostautunut Simojoki jatkoi taisteluitaan heimosodissa ja tuli myös johtaneeksi sinimustia, fasistista nuorisoliikettä, kunnes talvisota syttyi ja vei Simojoen muassaan.

”Ideologiakseen Elias Simojoki muotoili jonkinlaisen jatkuvan vapaussodan mallin, jonka tavoitteena oli inhotun venäläisyyden lopullinen poistaminen. Kansallisromanttisesta kuvastosta poimittu ylilyönti, heimokansoista koostuva Suur-Suomi, sai toimia päämääränä.

Nuoruuden kiihkolla ja epärealismilla Elias Simojoki ryhtyi tovereineen ajamaan kansallista herätystä Akateemisessa Karjala-Seurassa (AKS). Samalla innolla he liimasivat puheissaan yhteen sirpaleiksi pirstoutunutta kuvaa yhtenäisestä kansasta. Tuo yhtenäisyys oli kuitenkin vain välietappi varustauduttaessa tulevaan sotaan – lopulliseen vapaussotaan, jossa menneet uhrit lunastettaisiin.”

Ei myöskään tule unohtaa sitä, virallisessa kaanonissa ikuisella paraatipaikalla ratsastava marsalkka Mannerheim on tämän vuoden teemassa hieman ristiriitaisemmassa roolissa, kuin niissä ikuisissa talvisotamuisteloissa. Kuten itse näitä Marskin rooleja linjasin, on ”maahanmuuttaja-Mannerheim, lahtari-Mannerheim, sotasankari-Mannerheim ja valtionhoitaja-Mannerheim”. Näihinkin tulemme palaamaan hieman tarkemmin.

Myös dosentti Tuomas Tepora avasi tämänkin vuoden teemoihin liittyviä meille viimevuotisessa lehdessä:

Iltapäivälehtien liitteitä on myyty loputtomasti nationalismin ja sotaisan narratiivin voimin. Häiriköt-päämajan puheenvuoro oli 20 sivua pitkä ja ladattavissa täältä.
Iltapäivälehtien liitteitä on myyty loputtomasti nationalismin ja sotaisan narratiivin voimin. Häiriköt-päämajan puheenvuoro oli 20 sivua pitkä ja ladattavissa täältä.

”Kaikki tietävät, että suomalainen historiakulttuuri on sotapainotteista. Sen voi helposti havaita vaikkapa arkisessa kaupan kassajonossa vilkaisemalla iltapäivälehtien historiallisia erikoisliitteitä. Sota ei toki monopolisoi suomalaisten identiteettejä, mutta toinen maailmansota muistaminen on tutkitusti merkittävin suomalaisia yhdistävä historian tapahtuma. Vaikka nyt vietetään itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlaa, sijoittuu Suomen syntymyytti kuin itseoikeutetusti reilun 70 vuoden takaiseen toiseen maailmansotaan.

Miksi näin ja millainen tämä sotakuva tänään on? Toinen maailmansota tarjoaa hyvän tarinan, eivät suomalaiset sitä muuten muistaisi. Itsenäistyminen nimittäin johti tavattoman veriseen sisällissotaan, jonka kohottaminen kansalliseksi vapausmyytiksi ei onnistunut edes sodan voittaneilta valkoisilta. Veljessurma on myyttinen käsite, mutta ei toimi yhdistävänä tarinana. Suomalaisten toinen maailmansota onkin vuoden 1918 antiteesi, tarina uhrautuvasta ja yhtenäisestä pienkansasta itäisen suurvallan armoilla.”

Eli kohti uutta vuotta ja uusia häiriöitä. Häiriköt-päämajan touhu kehittyy ja löytää uusia uria, joiden hyvyydestä voimme sitten vääntää kättä Facebookissa.

Jaa tämä:

BRÄNDI: MARSALKKA MANNERHEIM

Hyvä tuotemerkki yhdistää kansakunnan ja myy myös globaalisti.

C. G. E. Mannerheimilla on poikkeuksellisen rikas ja monipuolinen henkilöhistoria, jota on hyödynnetty laajalti. Me suomalaiset olemme myyneet toisillemme lähes kaikkea mahdollista kuviteltavissa olevaa Mannerheimilla. Mannerheim-brändi on kuitenkin hajanainen, ja siitä puuttuu tuikitarpeellinen dynaamisuus. Onkin aika yhdistää voimamme kansallisissa talkoissa ja yhdistää Mannerheim-brändit.

Tässä esitellään Häiriköt-päämajan luomus, uusi 360-asteen kanavariippumattoman tarinankerronnan mahdollistama brändistrategia Mannerheim-tuoteperheelle kaikkien suomalaisten vapaasti käytettäväksi.

Toimittuaan vuosia Venäjän keisarillisen armeijan upseerina Carl Gustav Emil Mannerheim johti sisällissodassa valkoisten joukkoja historiallisen menestyksekkäästi. Sitä seurannut toisen maailmansodan aikainen Suomen puolustusvoimain ylipäällikkyys ja sodan päätyttyä koittanut presidenttiys luovat ainutlaatuisen platformin Marsalkka Mannerheim -brändin rakentamiselle.

Uuden brändistrategian mukaisesti erilliset Mannerheimit – maahanmuuttaja-Mannerheim, lahtari-Mannerheim, sotasankari-Mannerheim ja valtionhoitaja-Mannerheim – sulautuvat yhteen ikoniseksi Marsalkka Mannerheim -brändipersoonaksi. Brändifuusion jälkeen kaikkien Mannerheimilla myytävien tuotteiden viestintä yhdenmukaistuu ja synergiaedut koituvat kansakunnan hyväksi.

Marski-vodka
Marsalkka Mannerheim Vodka on yksi Tallinnan Super-Alkon kestosuosikeista. Vaikka kauppa käy, laatu ei välttämättä vastaa kaikista kovimpia vaatimustasoja.

Vapaaherra Mannerheim osoitti jo eläessään olevansa suunnannäyttäjä henkilökohtaisen brändin rakentamisessa. Hän loi toimillaan vahvan pohjan pyrkimyksille tuoda hänen brändinsä 21. vuosisadalle. Mannerheim kontrolloi tarkasti jopa sitä, minkälaisia ja missä otettuja kuvia hänestä julkaistiin, minkä ansiosta meillä on käytettävissämme yhtenäinen kuva-arkisto, joka tuo tuulahduksen mannermaisen arvokasta ja hillittyä charmia tuotteeseen kuin tuotteeseen.

Mannerheim oli sekä nautiskelija että kosmopoliitti, ja hänessä yhdistyvät supisuomalaiset arvot ja aito kansainvälinen asenne. Tätä voidaan hyödyntää niin kuluttajille suunnattujen premium-tuotteiden kuin myös yritysasiakkaiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Uusi Marsalkka Mannerheim -brändi toimii organisaatio- ja kohderyhmätahojen yli sekä ulkoisesti että sisäisesti aina muutosjohtamisesta ja johdon sitoutumisesta asiakasuskollisuuden kasvattamiseen ja uusasiakashankintaan.

Kukapa kansainvälinen business-matkustaja ei arvostaisi yötä Helsingin legendaarisessa Marski-hotellissa tai nuoripari hääyötä Tammer-hotellin Marski-sviitissä Marsalkan hyväksyvän katseen alla? Suomalaiset kuluttajat ovat aina ottaneet lämmöllä vastaan esimerkiksi ”Marski” -nimellä myydyt lukemattomat kirjat ja sarjakuvat, juhlarahat ja muistoesineet, mukit, t- paidat ja alkoholijuomat. Brändin versatiilisuudesta kertoo myös ”Marskin” nousu jopa seksuaalivähemmistökeskustelun suunnannäyttäjäksi.

Gilbert Lukalian ohjaama Suomen Marsalkka on suomalais-kenialais-virolainen yhteistuotanto. Elokuvassa Marsalkka Mannerheimin elämää tarkastellaan kenialaisen tarinankertojavanhuksen narratiivin kautta ja näytetään, miltä tarina näyttää sen kuulevien kenialaisten lasten mielissä. Siksi tuttu tarina tapahtuu uudessa ympäristössä, lasten tuntemassa Keniassa. Tietorikas artikkeli elokuvaan/hankkeeseen liittyen löytyypi täältä. Elokuva kokonaisuudessaan on katsottavissa täällä.

Ikonisen brändin fundamentit ovat siirrettävissä myös ulkomaille. Vuonna 2012 sai ensi-iltansa elämäkerta- elokuva Marsalkka Mannerheimista, Keniassa kuvattu Suomen marsalkka. Sen herättämä laaja, yhteiskunnan eri kerrokset läpäissyt keskustelu osoitti, että konversio oli onnistunut ja Marsalkka Mannerheimin tarina herättää tunteita myös 2000-luvulla niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kuten arvata saattaa, myös Hitler kuuli Suomen Marsalkka -elokuvasta. ”Eihän tässä mitään rasisteja olla, mutta joku tolkku sentään”, on kyllä kommentti, jota on sittemmin toisteltu moneen kertaan erilaisissa yhteyksissä.

Marsalkka Mannerheim taipuu myös uuden median viestintäkanaviin ja esimerkiksi natiivimainonnan työkaluksi – ei ole sellaista aatetta, jota ”Marski”-kortin pelaaminen ei tukisi! Täyden spektrin dominanssi on mahdollista oikealta laidalta vasemmalle ainoastaan fokusta siirtämällä.

Kuluttajien sitoutumisaste Marsalkka Mannerheimin brändiin on myös tutkitusti korkea. Yleisradion vuonna 2004 järjestämä interaktiivinen multiplatformikonsepti, Suuret suomalaiset, mittasi suomalaisten suurmiesten suosiota. Marsalkka Mannerheim voitti yleisökilpailun ylivoimaisen suvereenisti kilpakumppanien jäädessä tuleen makaamaan.

Liity sinäkin voittajien joukkoon ja hyödynnä Marsalkka Mannerheimin tuomat mahdollisuudet kasvulle. Marsalkka Mannerheim -brändin persoonalliset arvot tukevat kasvustrategiaa ja mahdollistavat myös uusien markkina-alueiden valloittamisen. Make Finland Great Again – Suur-Suomi nytten!

Jos ei Marski-vodka riitä, niin kansakuntamme on saattanut rajattomassa viidaudessaan kauppaliikkeisiin myös Törni-viinan. Tämä SS-miestä kunnioittavan viinan lanseeraminen kohtasi hienoisia vastoinkäymisiä, kun pullon etiketistä piti poistaa Törnin pyssy nykyaikaisin kuvankäsittelyn keinoin. Häiriköiden Kansa Taisteli -lehden Rakas ja hirveä Törni -artikkeli täällä.
Jos ei Marski-vodka riitä, niin kansakuntamme on saattanut rajattomassa viidaudessaan kauppaliikkeisiin myös Törni-viinan. Tämä SS-miestä kunnioittavan viinan lanseeraminen kohtasi hienoisia vastoinkäymisiä, kun pullon etiketistä piti poistaa Törnin pyssy nykyaikaisin kuvankäsittelyn keinoin.
Häiriköiden Kansa Taisteli -lehden Rakas ja hirveä Törni -artikkeli täällä.

Koko Kansa Taisteli -lehti luettavissa täällä.

 

Jaa tämä: