opetus

Tervetuloa mukaan kuulemaan ilmastoterveisiä Etelästä!

Tulvia, katastrofeja, kuivuutta, nälkää. Tuhansia kuolleita, pakolaisvirtoja, hukkuvia kaupunkeja. Ilmastonmuutos tulee, tappaa ja tuhoaa. Mikä näissä uutisissa jää kertomatta ja mikä ei pidä paikkaansa?

Näihin kysymyksiin vastataan juuri alkaneessa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa, jonka keskiössä on stereotypioiden rikkominen ja ilmastoviestien tarkasteleminen uudella tavalla.

Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana hankkeessa julkaistaan Etelän ilmastotoimijoiden kirjoittamien blogikirjoitusten sarja, animaatiovideo sekä Häiriköt-päämajan tekemiä vastamainoksia ja niitä pohjustavat artikkelit. Hankkeessa tullaan kuulemaan mm. ilmastonmuutokseen liittyvästä vesikriisistä Intiassa, aurinkovoiman käytön lisääntymisestä Nepalin vuoristokylissä, ugandalaisesta ympäristötaiteesta ja ilmastojournalismin tilasta Nigeriassa.

Hankkeen järjestävät yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Äidinkielen opettajien liitto ja Häiriköt-päämaja. Suuren yleisön ohella opettajat ovatkin hankkeen keskeisin kohderyhmä. Heille hankkeen aiheista laaditaan taustamateriaalia, oppimistehtäviä ja helposti käyttöön otettava oppituntikokonaisuus. Lisäksi  hankkeen aihepiireistä järjestetään kevään 2019 aikana koko päivän opettajankoulutus kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla maata. Hankkeen toteutumisen on mahdollistanut EU:n tukema Frame, Voice, Report -hanke, jota koordinoi Suomessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Ilmastonmuutos on loppumaton erilaisten näkökulmien lähde ja sellaisena sitä pyritään hankkeessa myös käsittelemään. Osa näkökulmista saattaa äkkiseltään tuntua jopa toisilleen vastakkaisilta.

Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on maapallolla hyvin vakava, mutta ratkaisun avaimet ovat edelleen käsissämme. Globaali etelä on ilmastonmuutoksen kärsijä, mutta toisaalta Etelässä on valtavasti asian suhteen aktiivisia toimijoita. Me kaikki vaikutamme ilmastoon omilla kulutusvalinnoillamme ja koska kulutamme Suomessa enemmän kuin maailmassa keskimäärin, meillä on myös paljon vaikutusvaltaa.

Pelkillä kulutuskäyttäytymisen muutoksilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan saada riittävästi hidastettua, vaan sen oheen tarvitaan aktiivista yhteiskunnallista osallistumista ja päätöksentekoa. Ilmastojärjestelmässä tapahtuu muutoksia jatkuvasti kaikkialla, mutta suuri osa muutoksista on vähittäisiä eikä päädy uutisiin ainakaan meille Suomeen saakka. Media muovaa aihepiiriin liittyviä ajatuksiamme enemmän kuin ehkä arvaammekaan. Miten median välittämät viestit vaikuttavat siihen miten me hahmotamme ilmastonmuutoksen seurauksineen ja ratkaisumalleineen? Onko kuvamme todellisuuteen perustuva vai valikoimmeko viesteistä tietoisuuteemme kenties vain osan?

Hankkeen etenemistä ja sen aihepiireihin liittyvää uutisointia voi seurata Ilmastoterveisiä Etelästä -Facebook-sivulla. Twitterissä keskustelua hankkeen aihepiireistä käydään hastagillä #ilmastoterveisia. Tervetuloa mukaan!

 

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Vastamainoskilpailun satoa

Ruuan sosiaalisia, eettisiä ja ympäristövaikutuksia esiin nostanut Global Meal -vastamainoskilpailu poiki paljon kiinnostavia huomioita aiheesta.

KUVA: Mikelangelo
KUVA: Mikelangelo

Kilpailun voittajateokset on kukitettu ja palkinnot on jaettu, mutta lukuisista kilpailuteoksista kannattaa nostaa esiin palkittujen vastisten lisäksi muitakin teoksia. Seuraavassa hieman lisää aiheesta ja kilpailun koululaissarjan satoa. Tällä tavalla tuomme esiin ruoka-aiheisen vastamainonnan monipuolisuutta ilmaisun, vaikuttamisen ja myös pedagogian välineenä.

KUVA: Joni
KUVA: Joni

 Vastamainoksen ideana on esittää kommentti tai kysymys, joka naurattaa tai haastaa miettimään asioita, jotka mainoskuvastossa perinteisesti piilotetaan. Tämä tehdään muuntamalla mainoksen kuvaa, tekstiä tai logoa.

Erinomainen vastamainos on visuaalisesti tyylikäs tai muulla tavalla vakuuttava, siinä käytetään oivaltavaa kieltä ja sen viesti on selkeä jopa aihepiiriä tuntemattomalle katsojalle. Lisäksi se imitoi mainosten käyttämää kieltä ja kuvastoa taitavasti. Parhaat vastamainokset tasapainottelevat napakan huumorin, ironian ja täysimääräisen yhteiskuntakritiikin välimaastossa. Hyvän maun raja vaihtelee aihepiirin ja toteutustavan mukaan, joten sitä on vaikeaa määritellä etukäteen.

KUVA: Kaisa, Otto, Matias, Santeri ja Sasha
KUVA: Kaisa, Otto, Matias, Santeri ja Sasha

Käydessään kilpailutöitä läpi, sai tuomaristo huomata, että vastamainonta on haastava laji. Monissa kilpailuun osallistuneissa teoksissa oli onnistuttu erinomaisesti jossakin haetuista hyvän vastamainoksen osa-alueista, kun muilla alueilla jäi vielä kehitettävää. Hyvien vastamainosten lisäksi kilpailuun osallistui taitavasti toteutettuja julisteen- tai kollaasinomaisia töitä, joilla ei ollut edellytyksiä pärjätä juuri vastamainoskilpailussa. Toisaalta teoksen viesti jäi monissa töissä hämäräksi. Vastamainos on oivallinen yhteiskunnallisen keskustelun väline, mutta vain siinä tapauksessa, että katsoja ymmärtää selvästi mikä on keskustelun aihe ja tekijän kanta siihen.

Kilpailuun lähetetyistä teoksista valtaosa käsitteli kolmea pääaihepiiriä: eläinten oikeuksia, lapsityövoimaa ja ruuan terveysvaikutuksia. Koska kilpailun tulokulma ruoka-aiheeseen oli ennen kaikkea yhteiskunnallinen, valittiin kärkikahinoihin vähemmän terveysaiheisia teoksia. Koska kyseessä oli suomalainen vastamainoskilpailu, nousivat kotimaiset elintarvikealan yritykset tapetille erityisesti, vaikka myös monikansallisia yrityksiä ja niiden tuotteitakin käsiteltiin.

On hyvä muistaa, että usein vastamainoksissa keskustellaan kokonaisen tuotannonalan kysymyksistä, vaikka keskustelua käytäisiinkin yksittäisen yrityksen brändin kautta.

Eläinoikeuskysymykseen ovat tarttuneet teoksissaan esimerkiksi Mikelangelo Mainingin koulusta ja Joni Nissnikun koulusta sekä Kaisa, Otto, Matias, Santeri ja Sasha Kannelmäen peruskoulusta (kuvat yllä).

KUVA: Aaron, Aava, Amanda ja Maria.
KUVA: Aaron, Aava, Amanda ja Maria.

Teokset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että haastavia aiheita voi käsitellä myös sympaattisesti ja huumorilla. Mikelangelon ja kannelmäkeläisten teoksessa pohditaan filosofista kysymystä siitä, onko oikein että ihminen tappaa eläimiä syödäkseen niitä. Jonin teoksessa taas kysytään millaiset ovat tuotantoeläimille riittävän hyvät elinolot.

Aaron, Aava, Amanda ja Maria Kannelmäen peruskoulusta kommentoivat lapsityövoiman käyttöä teoksessaan Pauligin lapsityövoima.

Teos on erinomainen esimerkki siitä, että vaikuttavan vastamainoksen voi toteuttaa myös käsin. Muokkaukset on tehty huolella ja alkuperäisen mainoksen värimaailmaa seuraten. Slogan on iskevä ja viestin tueksi on haettu faktatietoa, joka antaa katsojalle lisävakuuksia ongelman todellisuudesta.

KUVA: E-Teamin
KUVA: E-Team

Ruuantuotannon aiheuttamien ympäristöongelmien käsittely jäi kilpailuun osallistuneissa teoksissa yllättävän vähäiseen rooliin. Ansiokkaan poikkeuksen tässä tekee Kouvolan yhteislukiota käyvän E-Teamin teos Metaaninauta, joka tuo esiin karjatalouden ilmastovaikutuksia tavalla, jota tuomaristo piti pedagogisesti taitavana. Vastamainoksen logo- ja sloganmuunnokset ovat oivaltavia ja taitavasti toteutettu.

KUVA: Annina

Samassa koulussa opiskelevan Anninan teos Järki mäkeen ja ostoksille nostaa esiin tärkeät ruokahävikin ja liikakulutuksen teemat kevyen humoristisesti.

Valio voi
KUVA: Eveliina, Vella, Mette ja Vilja

Terveysaiheisia teoksia kilpailuun saatiin iso määrä. Niissä käsitellään niin liikalihavuutta, lisäaineiden haittoja, hammasterveyttä kuin sydän- ja verisuonitautejakin. Näistä töistä halusimme nostaa esiin yksinkertaisesti, mutta erittäin tyylikkäästi toteutetun Nissnikun koululaisten Eveliinan, Vellan, Metten ja Viljan oivaltavan teoksen Valio voi.

Hammasterveyttä käsitellään kahdessa riemastuttavassa Waltterin koulun oppilaiden teoksessa. Elinan, Essin, Helmin ja Niinan Sano ei hammasharjoille -teoksessa on huomattu alkuperäisen mainoksen järjettömyys ja tuotu se esiin suorasukaisesti mainoskieltä taitavasti hyödyntämällä. Artturin, Izzetin ja Aleksandrin Pingviinin hampaat -teoksessa taas pureudutaan kummalliseen mainoskuvastoon ja yhdistetään oivallus sokeriherkkujen tuttuun terveysvaikutukseen.

Helppo hymyillä, kun on legot kuosissa!
KUVAT: Elina, Essi, Helmi ja Niina & Artturi, Izzet ja Aleksandr

Maito on julma juomaLoppuun vielä lisää positiivista tunnelmaa.

Usein ruuantuotannon ongelmien käsittely tuottaa vastamainoksiin hyvin kriittisiä otetta, verta, hikeä ja kyyneleitä, ja tämä näkyy myös monissa kilpailuun osallistuneissa teoksissa. Vastamainos voi kuitenkin olla myös hyvin ratkaisukeskeinen, kuten nämä viimeiset esittelemämme teokset.

Bianca Veromäen koulusta tarjoaa tavalliselle maidolle vaihtoehdoksi kasvijuomia, TeamWormer Nissnikun koulusta nostaa hampurilaispihvin tilalle toukat ja Vegsut Kastellin lukiosta muuttaa Atrian lenkkimakkaran vihreäksi.

Vaihtoehtoja on.

Worm King & Vihreä Lenkki
KUVAT: TeamWormer & Vegsut


 

Jaa tämä:

Leikkaa ja liimaa mainosparodia

Global Meal -vastamainoshankkeen tuottaja kertoo, mikä on oleellista. Kaikkea ei tarvitse osata itse ja hyvällä idealla pääsee jo pitkälle.

Liimaaminen ja leikkaaminen, piirtäminen, kuvankäsittelyohjelman käyttö, ideoiden pallottelu, terävä yhteiskunnallinen kritiikki, sloganien muotoilu. Vastamainoksen tekemisessä tarvitaan monenlaisia taitoja. Paras jälki syntyy usein yhteistyöllä, niin on tehty myös useimmat ammattimaiset vastamainokset – ja mainokset. Luovan ryhmätyöprosessin aikana kuuluu usein “mä en osaa piirtää” -napinaa, mutta nyt se ei haittaa – joku kaveri varmasti osaa.

Vastamainosta voidaan lähteä tekemään kahdesta eri näkökulmasta. Mielessä voi olla jokin yhteiskunnallinen ongelma, kuten ilmastonmuutos tai lapsityövoiman käyttö, jota haluaisit nostaa mainonnan keinoin esiin. Silloin mietit minkä tyyppinen mainos voisi tässä auttaa, etsit sellaisen käsiisi ja ryhdyt työhön. Toisaalta voi selailla läpi erilaisia mainoksia ja kun jokin mainos pistää karvat pystyyn, on ehkä löytänyt etsimänsä. Sitten voi miettiä, mikä mainoksessa ärsyttää ja kääntää sen sanomaa toisenlaiseen muotoon.

Possun elämä. Työryhmä Kaisa, Otto, Matias, Saana, Santeri ja Sasha Kannelmäen peruskoulusta.
Possun elämä –työryhmä: Kaisa, Otto, Matias, Saana, Santeri ja Sasha Kannelmäen peruskoulusta. Lisää kilpailutöitä osoitteessa www.globalmeal.fi.

Iskevän vastamainoksen tekemisessä sanoman kirkastaminen on tärkeää, jotta viestisi saavuttaa katsojan ja lukijan toivomallasi tavalla. Kritisoitko yksittäistä tuotetta tai brändiä vai jotakin tuotannonalaa yleisellä tasolla? Otatko kantaa ympäristöongelmiin, ihmisoikeusrikkomuksiin, eläinten oikeuksiin vai terveyskysymyksiin? Kommentoitko alkutuotannon ongelmia, koko tuotantoketjun toimintaa vai kuluttajan vastuuta?

Asioiden luokittelu ja vuorovaikutussuhteiden ja mittaluokkien ymmärtäminen voi olla yllättävän hankalaa aikuisellekin. Vaikkapa runsas torjunta-aineiden käyttö voi olla vahingollista luonnolle sekä viljelijöiden terveydelle, ja jopa kuluttajalle. Mihin näistä haluat viestilläsi puuttua? Koulumaailmassa apukysymysten kysymiseen ja ajatuksen ohjailuun tarvitaan usein opettajan apua. Yhdessä pohtiminen synnyttää yleensä parhaat keskustelut ja oivallukset. Mikä on syy, mikä seuraus ja miten nämä näkyvät tekeillä olevassa vastamainoksessa?

Global Meal -vastamainoskilpailu kutsuu kaikki halukkaat mukaan. Kilpailu nostaa esiin ruuan globaalit vaikutukset, jotka jäävät helposti näkymättömiin. Kyseessä on vastamainoskilpailu, jossa osallistutaan yhteiskunnalliseen ruokakeskusteluun ja kommentoidaan kulutusyhteiskunnan ongelmia parodian keinoin, mainosten omalla kielellä. Minkä ruokaan tai sen tuotantoon liittyvän epäkohdan tai ratkaisun sinä haluat nostaa esiin siloitellun markkinointiviestinnän rinnalle?

Kilpailu starttasi 12.9.2017 ja päättyy 4.3.2018. Kilpailussa on avoin sarja, sekä koululaissarja, joka on suunnattu yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. Molemmissa sarjoissa kilpailuun voi osallistua yksin tai työryhmänä.

Jos ruoka-aiheeseen tarttuminen tuntuu hankalalta, on tähän kuvaan poimittu vastamainonnan hengessä joitakin näkökulmia, joiden kautta asiaa voi ruveta pureskelemaan. KUVA: Global Meal
Jos ruoka-aiheeseen tarttuminen tuntuu hankalalta, on tähän kuvaan poimittu vastamainonnan hengessä joitakin näkökulmia, joiden kautta asiaa voi ruveta pureskelemaan.
KUVA: Global Meal

Tutustu ruuan globaaleihin vaikutuksiin, itse kilpailuun,  ja opettajien taustamateriaaleihin osoitteessa www.globalmeal.fi.

Kilpailun järjestää Häiriköt-päämaja yhdessä Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa. Menossa on mukana myös Eetti – Eettisen kaupan puolesta ry.

ps. Vinkki opettajille: Jos pohdit miten kannustaa oppilaat mukaan, niin vastaus on kehuminen. Jokaisessa vastamainoksessa on jotakin hyvää; oivaltavat tekstimuunnokset, tiukka yhteiskunnallinen viesti, hieno visuaalinen toteutus tai ihan vain se että teos saatiin käynnistymisvaikeuksien jälkeen valmiiksi. Nosta esiin jokaisen valmistuneen vastamainoksen hyviä puolia, buustaa oppilaiden itsetuntoa, kehu, kehu ja kehu.

Tässä lisää Global Mealin teemoista.

Jaa tämä:

KRIITTISEN AJATTELUN OPPITUNTI

Vastamainos on mainio työkalu monimutkaisten ilmiöiden hahmottamiseen ja opetukseen.

Mainokset ja logot vilkkuvat maiseman ja median lisäksi alitajunnassamme. Ne vaikuttavat siihen, mitä tulee ensimmäisenä mieleen lenkkareista. Tai kahvista, älypuhelimesta, nyhtökaurasta ja proteiinirahkasta.

Mainosten ja tuotteiden tyyli muuttuu ajassa ja tilassa, mutta yksi asia on selvä: kuluttajuudella, brändeillä ja mainoksilla on nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi rooli. Tutkimusaiheena materiaalikulttuuri on kiehtova, sillä tarpeiden ohella ostopäätöksiämme ohjaavat muun muassa brändeihin liitetyt mielikuvat, oma sosio-ekonominen asemamme, tuotteiden merkitys työssä ja vapaa-ajalla, omat ja läheisten unelmat, globaalit trendit ja innovaatiot. Valinta kuluttaa tai olla kuluttamatta voi olla tärkeä osa identiteetin rakentamista, ryhmään kuulumista tai poliittista vaikuttamista.

Myös lapsiin ja nuoriin pyritään vaikuttamaan markkinointiviestinnällä systemaattisesti ja vähän joka puolella: somessa, kaduilla, nettikaupoissa, tv:ssä ja peleissä, koulussakin.

Mitä tiedämme tuotteiden alkuperästä, tekijöistä ja tuotannon vaikutuksista mainosten takana? Kysymys saattaa muistuttaa lähinnä omasta tiedon puutteesta tai ahdistavista uutisista. Hyviä tapoja käsitellä kysymystä voisivat olla maailmankaupan eettisyyteen tarttuva tutkimus ja vastamainonta.

Vastamainosten pohjalle oppilaat valitsevat usein vaatteisiin ja meikkeihin liittyviä mainoksia. Tämän vastamainoksen voi tulkita kritisoivan plastiikkakirurgian lisäksi kauneusihanteiden vääristyneisyyttä laajemminkin.  KUVA: Medialukutaitoa vastamainoksista -opas.
Vastamainosten pohjalle oppilaat valitsevat usein vaatteisiin ja meikkeihin liittyviä mainoksia. Tämän vastamainoksen voi tulkita kritisoivan plastiikkakirurgian lisäksi kauneusihanteiden vääristyneisyyttä laajemminkin. 
KUVA: Medialukutaitoa vastamainoksista -opas.

TARINA TUOTTEEN matkasta tuottajalta kauppaan paljastaa ihmisiä ja paikkoja, joista kuluttajat ovat riippuvaisia mutta jotka piilotetaan pitkän tuotantoketjun taakse. Niin kutsutun Follow The Things -tutkimuksen saralla maailmankaupasta on esitetty kriittisiä kysymyksiä: Mitä kuluttajuus merkitsee ihmisille ja mitä mainokset kertovat tuotteista? Kuka tuotteen tekee ja missä? Mitä luonnonvaroja ja työvaiheita tuotantoketju sisältää? Miten kaupankäynti ja yritysvastuu voivat edistää alueiden kehitystä? Minkälaiset ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristöongelmat tekevät tuotannosta epäeettistä? Miten yritykset, valtiot ja kuluttajat voivat vaikuttaa?

Yleensä tutkimus paljastaa ongelmia: esimerkiksi vaatetuotannossa palkat ja tehdasturvallisuus ovat usein ala-arvoisia, ja siinä käytetyt kemikaalit kuormittavat terveyttä ja luontoa. Toisaalta tieto havainnollistaa myös sen, miten kaupankäynti ja työ yhdistävät meidät kaikki dynaamiseksi verkostoksi, jonka rakenteita voi muuttaa.

Tuotetarinoita voi hyödyntää opetuksessa. Samoin kulttuurihäirintää. Tutkijat Ian CookDavid Darts sekä Jennifer Sandlin ja Jennifer Milan ovat tutkineet niiden käyttöä osana luovaa vastarintaa ja julkista, kriittistä pedagogiikkaa. Suomessa Eettisen kaupan puolesta ry, Eetti ja Kuilut umpeen -hanke ovat järjestäneet vastamainostyöpajoja oppilaitoksissa. Niissä oppilaat ja opiskelijat ovat saaneet suunnitella ja askarrella omia mainosparodioitaan. 

Jakoi vastamainoksen sitten kaupungilla, mediassa tai oppitunnilla, sen avulla voi visuaalisesti popularisoida tutkimustietoa. Vastamainos voi herättää tunteita ja haastaa lukemaan mainosviestejä kriittisesti.

Oppilaiden vastamainokset ottavat usein kantaa yhteiskuntaan ja luonnonsuojeluun. Smug-vastamainos muistuttaa autojen ympäristövaikutuksista ja tukee julkista liikennettä. 
Oppilaiden vastamainokset ottavat usein kantaa yhteiskuntaan ja luonnonsuojeluun. Smug-vastamainos muistuttaa autojen ympäristövaikutuksista ja tukee julkista liikennettä.

Parhaimmillaan vastamainokset opettavat nuoria ajattelemaan kriittisesti, keskustelemaan ja toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. 

Tuotetutkimus ja vastamainonta pönkittävät kriittiseltä kuluttajalta vaadittavaa kykyä arvioida tuotteiden laatua, uutisten totuudenmukaisuutta ja mainosten vaikutuskeinoja. Arviointikyvyn lisäksi kriittisellä kuluttajalla on pitäisi olla tahtoa vaikuttaa esimerkiksi antamalla palautetta yrityksille ja päättäjille tai osallistumalla itselle tärkeään kampanjointiin.

Palautteiden mukaan työpajan harjoitukset, mainosten tulkinta, vastamainosgalleria, askartelu ja omien töiden esittely saavat ajatukset virtaamaan sekä opettajissa että oppilaissa. Kiitosta ovat saaneet erityisesti ryhmätyö, interaktiivisuus ja innostaminen.

Vastamainonta voi herättää nuorissa kysymyksiä ja tarjota luovan keinon oman mielipiteen ilmaisemiseen. Tavoite on nostaa nuorten oma osallisuus, kuluttajuus ja arkiympäristö opetuksen ja tutkimuksen keskiöön.

Haastettakin riittää. Oppilaille kulttuurihäirintä on yleensä uusi asia, ja kuvien tulkinta voi tuntua alkuun vaikealta: se vaatii kykyä yhdistellä aiempaa tietoja ja kokemuksia. Vastamainonta voi herättää ärsytystä, torjuntaakin: tuotannon ja kuluttajuuden ulottuvuudet ovat hankalia kokonaisuuksia kaikenikäisille. 

PERUSKOULUISSA ja lukioissa otetaan parhaillaan käyttöön uudistettuja opetussuunnitelmia, joissa painotetaan globaalikasvatuksen ja monialaisten opetuskokonaisuuksien kehittämistä. Opettaja voi valita ainekohtaisiin sisältöihin sopivia vastamainoksia esimerkiksi äidinkielessä, maantiedossa ja terveystiedossa, sillä moni vastamainos kritisoi sellaisia median ilmiöitä ja kestävän kehityksen hidasteita, joita tulisi joka tapauksessa käsitellä oppitunnilla. 

Lukion opetussuunnitelmassa vastamainonta jopa mainitaan tapana, jolla opiskelija voi osoittaa osaamisensa biologiassa ja maantieteessä.

Eettisen kaupan puolesta on julkaissut Medialukutaitoa vastamainoksista -oppaan opetustyön tueksi. 

EEVA KEMPPAINEN

Kirjoittajan gradu käsitteli maantieteen luovaa opettamista kulttuurihäirinnän avulla. Kemppainen toimii globaalikasvattajana Eetissä ja ohjaa työpajoja Kuilut umpeen -hankkeessa.
Medialukutaitoa vastamainoksista -opas
Teaching media literacy & geographies of consumption

TARVITSEMME LISÄÄ TUTKIMUSTA

Tutkin sitä, miten taiteilijat, aktivistit, elokuvantekijät, journalistit ja muut käsittelevät kysymystä ”kuka tekee ostamamme kulutustuotteet?” Minua kiinnostaa, mitä vaikutuksia heidän työllään voi olla kuluttajiin, yrityksiin ja työntekijöihin ympäri maailman ja miten nämä yhteydet muuttuvat internetin ja sosiaalisen median avulla.

Kulttuurihäirinnän määrä on lisääntynyt 1990-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2011 olen koostanut Follow The Things -sivustolle yli 60 tapaustutkimusta, jotka analysoivat verkossa julkaistuja haastatteluja, arvioita, keskusteluja ja kommentteja kulttuurihäirintätempauksista.

Kulttuurihäirinnässä on tärkeää mutta samalla vaikeaa tasapainottaa käsiteltävän aiheen vakava luonne ja viihteellinen esitystapa. Työn tavoite on luoda empaattisia yhteyksiä niiden ihmisten työhön ja elämään, jotka valmistavat kulutustuotteita, sekä tuoda esille riiston ja vahingollisten toimien vaikutuksia tuotantoketjujen varrella. Luovan tuoteaktivismin tavoite on rakentaa oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä yhteyksiä, joita luodaan kannustamalla ihmisiä vaikuttamaan muutenkin kuin ostopäätösten kautta. 

The Yes Menin luoma iPhone 8cf -nettisivu kritisoi elektroniikan tuotannon ja yritysvastuun epäkohtia. Vastamainoksen mukaan Apple julkaisi maailman ensimmäisen ”eettisen älypuhelimen” – iPhone 4cf sisälsi tutut upeat ominaisuudet, mutta tuotannossa ei käytetty Kongon konfliktimineraaleja tai lapsityövoimaa. Brändin kaappaaminen ja sivun alasajo aiheuttivat suurta hämmennystä.
The Yes Menin luoma iPhone 8cf -nettisivu kritisoi elektroniikan tuotannon ja yritysvastuun epäkohtia. Vastamainoksen mukaan Apple julkaisi maailman ensimmäisen ”eettisen älypuhelimen” – iPhone 4cf sisälsi tutut upeat ominaisuudet, mutta tuotannossa ei käytetty Kongon konfliktimineraaleja tai lapsityövoimaa. Brändin kaappaaminen ja sivun alasajo aiheuttivat suurta hämmennystä.

KULTTUURIHÄIRINNÄSTÄ on vastikään julkaistu Marilyn Delauren ja Moritz Finkin toimittama teos Culture Jamming, Activism and the Art of Cultural Resistance. Teoksessa kuvaillaan kulttuurihäiriköiden työtapoja. 

Keskeisiä työkaluja ovat olemassa olevan lainaaminen (appropriaatio) oivaltavasti ja luovasti sekä näiden parodioiden julkaiseminen ja jakeleminen. Toiminta on usein nimetöntä, jotta huomio keskittyisi itse kritiikin kohteeseen, ja sen tavoitteena on luoda uusia tapoja toimia. Myös valtarakenteiden ja epäoikeudenmukaisuuksien näkyväksi tekeminen kuuluvat tavoitteisiin. 

Delauren and Finkin mukaan ”kulttuurihäirintä on jatkuvassa liikkeessä – ilmestyen odottamattomiin paikkoihin, muuntautuen uusiin konteksteihin, luoden uusia kritiikin muotoja”. 

KULTTUURIHÄIRINTÄ on kuluttaja-aktivismin genre, mutta sen tutkimuksesta uupuu vankka empiirinen pohja. Yksittäisistä tapauksista kyllä löytyy tutkimusta. Esimerkistä käy Dietlind Stollen ja Michele Michelettin Political Consumerism -teoksessa esittämä analyysi Jonah Perettin tapauksesta. BuzzFeed ja The Huffington Post -julkaisuja perustamassa ollut Peretti yritti – menestyksettä – saada Niken kirjailemaan yksilöitäviin lenkkareihin sanan ”hikipaja”.

Followthethings.com ja tutkimukseni pyrkivät paikkaamaan puutteita. Lisäksi ne tukevat kouluissa ohjaamiamme työpajoja, joiden tavoitteena on nostaa akateemista ymmärrystä kaupan oikeudenmukaisuudesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta julkiseen keskusteluun.

IAN COOK

Kirjoittaja on kulttuurimaantieteen professori Exeterin yliopistossa Britanniassa. Cook on työskennellyt yli 20 vuotta tuotetutkimuksen, kulttuurihäirinnän ja pedagogiikan saralla.
www.followtheblog.org/academic-writing
www.followthethings.com

Lisää vastamainosten opetuskäytöstä ja Global Meal -vastamainoskilpailusta sekä -opettajakoulutuksesta Opet häiriköinnin asialla -artikkelissa.

Jaa tämä: