sakkinen

Rajat kiinni!

Riiko Sakkisen taidenäyttely ja kirja muistuttavat unelman ja toteuman välisestä ristiriidasta.

2000-luvulla Euroopassa on käyty keskustelua Fortress Europe -ilmiöstä eli siitä, kuinka Eurooppa linnoittautuu erilleen muusta maailmasta. Keskustelu on lähtenyt siitä perusolettamuksesta, että Eurooppa ei ole vielä linnake. 

”Jos joku vaatii Euroopan rajojen sulkemista, hän ei seuraa aikaansa. Rajamme on jo suljettu repivällä concertina-piikkilangalla. Kylmän sodan rautaesirippu oli leikkikalu verrattuna Euroopan nykyisiin raja-aitoihin”, ­taiteilija Riiko Sakkinen linjaa.

Pienellä korjauksella vauraille länsimaisille tarkoitetun hotellin Ei siivoista, kiitos -lappu muuttuu maahanmuuttopoliittiseksi kannanotoksi.
Pienellä korjauksella vauraille länsimaisille tarkoitetun hotellin Ei siivoista, kiitos -lappu muuttuu maahanmuuttopoliittiseksi kannanotoksi. KUVA: Elina Hiironniemi

Sakkisen Rajat kiinni -näyttely ­Serlachius-museossa on ahdistava kokemus. Näyttelyssä hän kyseenalaistaa eurooppalaisten yhteiskuntien avoimuuden ja kiinnittää huomiota rakenteelliseen rasismiin, jota löytyy yhteiskuntien monista eri kerroksista. Sakkinen ei vaadi rajoja kiinni – hän toteaa niiden jo olevan kiinni. 

Näyttelyä valmistellessaan Sakkinen kiersi yhdessä Serlachius-museon johtaja Pauli Sivosen kanssa tutkimassa raja-alueita, joiden kautta pakolaiset ja turvapaikan hakijat pyrkivät sisään Euroopan (kuviteltuun) onnelaan. Muun muassa Espanjalle kuuluvat ja Pohjois-Afrikassa sijaitsevat Ceutan ja Melillan eristetyt kaupungit, Kreikan saaristo ja hävitetyt pakolaisleirit Ranskassa piirsivät synkeän kuvan avoimeksi mielletystä länsimaisesta yhteiskunnasta.

 

[/su_youtube] Volgan lautturit. Vuonna 2016 Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita Venäjän kautta. Aluksi monet turvapaikan hakijat ylittivät rajan polkupyörällä, mutta vaikeuttaakseen rajan ylitystä, suomalaiset viranomaiset asettivat rajan ylittämiselle ehdoksi autolla ajamisen. Yksi näistä rajan ylityksessä käytetty auto, vanha Volga, päätyi Sakkisen näyttelyyn. Sakkisen Volgassa on hänen Syyriassa keräämää mainos- ja propagandakuvastoa sekä hänen Syyriassa tekemiä ja Syyriaan liittyviä taideteoksia. Monet Venäjän ja Suomen rajan ylittäneistä turvapaikanhakijoista pakenevat Syyrian sisällissotaa.
Alkuperäinen Volgan lautturit on Ilja Repinin vuonna 1873 valmistunut maalaus, joka kuvaa surkeassa asemassa olevia työläisiä, jotka repivät köysin laivaa ylös Volga-jokea.

Riiko Sakkinen: Frontekstuuri. "Frontex on Euroopan unionin rajavalvontavirasto, jonka tärkein tehtävä on estää maahanmuuttajia ja pakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Frontexin motto on libertas, securitas, justitia, eli vapaus, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus." – R. Sakkinen
Riiko Sakkinen: Frontekstuuri.
”Frontex on Euroopan unionin rajavalvontavirasto, jonka tärkein tehtävä on estää maahanmuuttajia ja pakolaisia pääsemästä Eurooppaan. Frontexin motto on libertas, securitas, justitia, eli vapaus, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus.”
– R. Sakkinen

Sakkinen tunnetaan provokatiivisena taiteilijana, jonka puhuessa kuulijan tulee olla valppaana. Hänen taiteensa edessä pitää olla varovainen. 

Sakkinen tekee taidetta sekä kaupallisesta että poliittisesta propagandasta ja tuottaa itse propagandaa. Teoksissa vilisee alan kuvastoa Syyrian presidenttien muotokuvista karkki- ja roskaruokamainoksiin. Taiteilijan ansioksi on luettava se, että hän on jopa raivostuttavan avoin propagandansa kanssa. 

Propaganda kuitenkin toimii huonosti silloin, kun se on näkyvää ja tunnistettavaa, ja Sakkinen riisuu sen kaikesta verhoilusta ja viimeisestäkin viikunanlehdestä. Suoraviivaisuudessaan Sakkisen teoksia ei voikaan pitää erityisen onnistuneena propagandana, mutta niiden arvo onkin muualla.

 

Rautaesiriput elävät ja voivat hyvin 2000-luvun Euroopassa.
Rautaesiriput elävät ja voivat hyvin 2000-luvun Euroopassa. KUVA: Elina Hiironniemi.

 

Näyttelynsä avajaisissa Sakkinen määritteli itsensä penkillä olevaksi neulaksi, joka sattuu istujan perseeseen. Ehkä tekee hyvää itse kullekin välillä herätä pistokseen – silläkin uhalla, että sen jälkeen perseeseen tosiaan sattuu.

Sakkinen ja Sivonen tuottivat näyttelystä ja tutkimusmatkastaan kirjan. Siinä on näyttelyteosten lisäksi Sivosen ansiokas matkapäiväkirja, joka kattaa kaksikon kaksi tutkimus­matkaa Euroopan rajoilla. 

Riiko Sakkinen: Rajat kiinni Serlachius-museo, Mänttä 7.1.2018 asti.
Riiko Sakkinen & Pauli Sivonen: Rajat kiinni. (Parvs 2017)

Concertinaon harmonikan kaltainen paljesoitin. Concertina on myös poikkeuksellisen vittumaisen piikkilankamallin nimi. Espanjalainen European Security Fencing -yhtiö on nopeasti kasvava Concertina-piikkilangan valmistaja. ESF:n tuotteita on levitetty perin suurissa määrin Euroopan rajoille.
Concertina on harmonikan kaltainen paljesoitin. Concertina on myös poikkeuksellisen vittumaisen piikkilankamallin nimi. Espanjalainen European Security Fencing -yhtiö on nopeasti kasvava Concertina-piikkilangan valmistaja. ESF:n tuotteita on levitetty perin suurissa määrin Euroopan rajoille. KUVA: Elina Hiironniemi
Jaa tämä:

Sakkisen Syyria

Syyriankin tapauksessa se, kenen puolesta terrorisoi vaikuttaa terrorismituomioihin. Vuosina 2011 ja 2012 maassa vieraillut taiteilija näyttää jälkikäteen olleen oikeassa kannustaessaan al-Assadin hallintoa.

Kesällä 2012 haastattelin Syyriasta palannutta Riiko Sakkista. Hän paasasi totaalisen vastakkaista viestiä Syyrian tilanteesta kuin koko valtamedia. Mies oli myös muuttunut. Olin haastatellut Sakkista ennenkin ja tunsimme toisemme miten kuten – ensimmäistä haastatteluamme tehdessäni minulta meni puolitoista tuntia saada hänet irti leikittelevästä roolistaan (tai ainakin näin itse tilanteen koin).

Kesällä 2012 tilanne oli kuitenkin täysin toinen. Poissa oli leikittelevät taiteilija ja tilalla oli tiukkaa asiaa paasaava aktivisti. Sakkinen vieraili ensimmäisen kerran Syyriassa taiteilijaresidenssissä syksyllä 2011 ja palasi maahan pitämään taidenäyttelyn kesällä 2012.

Bas & Hiz. Vasemmalla: Bašhar al-Assad on Syyrian arabitasavallan presidentti. Président on ranskalainen juustobrändi ja Jerry-hiiri on tuttu Tom & Jerry -piirretyistä ja sarjakuvista. Arabiankielisessä tekstissä lukee Syria for Dummies (kirjasarjan mukaan). Oikealla: Hassan Nasrallah on Libanonista käsin toimivan shialaisen Hizbollah-järjestön johtaja. Mido Heart Love Candy -makeisia myydään useissa arabimaissa. Mido on yleinen lempinimi Muhammad ja Ahmad nimisille.
Bas & Hiz. Vasemmalla: Bašhar al-Assad on Syyrian arabitasavallan presidentti. Président on ranskalainen juustobrändi ja Jerry-hiiri on tuttu Tom & Jerry -piirretyistä ja sarjakuvista. Arabiankielisessä tekstissä lukee Syria for Dummies (kirjasarjan mukaan).
Oikealla: Hassan Nasrallah on Libanonista käsin toimivan shialaisen Hizbollah-järjestön johtaja. Mido Heart Love Candy -makeisia myydään useissa arabimaissa. Mido on yleinen lempinimi Muhammad ja Ahmad nimisille.

”Ensimmäisellä Damaskoksen-vierailulla menin paikalle länsimedian tarjoaman tiedon varassa. Tutustuttuani paikallisiin jouduin kyseenalaistamaan kaiken, mitä olin luullut tietäväni”, hän kertoi Voiman haastattelussa.

Kaikki tieto, jota hänelle oli välittynyt Syyriasta ja maan tilanteesta osoittautui paikan päällä propagandaksi.

”Emmehän me tunnista itseemme kohdistettua propagandaa. Syyrialainen ystäväni näytti minulle New Yorkin Times Squarella ottamiaan kuvia, joissa kulutusmainosten välissä oli Iranin vastaisia mainoksia. Hän tuumaili, että länsimaissa on aina hurja käydä, kun kaikki paikat ovat pullollaan poliittista propagandaa.”

Aleppo-listat. Vieraillessaan maassa, Sakkinen tuotti jo tutuksi tulleita listojaan. Tällä kertaa taiteilija kuitenkin otti mukaan listoja kirjoittamaan joukon paikallisia. Nämä listat tarjoavat väläyksen tavallisten syyrialaisten ajatuksista. Kaikki 20 listaa täällä: http://bit.ly/1ISRBB3
Aleppo-listat. Vieraillessaan maassa, Sakkinen tuotti jo tutuksi tulleita listojaan. Tällä kertaa taiteilija kuitenkin otti mukaan listoja kirjoittamaan joukon paikallisia. Nämä listat tarjoavat väläyksen tavallisten syyrialaisten ajatuksista. Kaikki 20 listaa täällä: http://bit.ly/1ISRBB3

”Ei minun unelmani ole se, että Baath-puolueella olisi maailmanvalta. Puhun niiden ihmisten suulla, joita olen tavannut paikan päällä. Eivät he tietenkään koko Syyrian kansaa edusta, tämä on koulutetun kulttuuriälymystön näkökulma. Heidän näkemyksensä tilanteesta ja tapahtumista kuitenkin poikkeaa niin paljon median välittämästä kuvasta, että ei sitä voi ohittaa”, Sakkinen totesi vuonna 2012.

Presidentti Bašhar al-Assad ei ole mikään kiiltokuvapoika, mutta eivät länsimaiden tukemat, al-Assadin tilalleen kampeavat tahot missään tapauksessa parempia ole. Päin vastoin. Länsimaat tukivat tieten tahtoen uskonnollisia ääriryhmiä horjuttaakseen al-Assadin valtaa. Ja nyt se kakka sitten on osunut tuulettimeen ja urakalla.

Vanhan perinteen mukaisesti viholliseni vihollinen on ystäväni -ajattelu puri jälleen kerran länsimaita nilkkaan. Jälleen kerran kovimman hinnan tästä maksavat kuitenkin ihan muut kuin länsimaat. Ja jälleen kerran ilmaan jää kysymys siitä, että ovatko länsimaiden johtajat niin typeriä, että he toistavat samoja virheitä vuosikymmenestä toiseen, vai tekevätkö he sen tahallaan. Talibanien ja al-Qaidan jatkoksi maailma on nyt saanut riesakseen ISIS:n.

Sakkinen syytti vuonna 2012 länsimaita terrorismin tukemisesta ja sanoi pelkäävänsä ääriuskonnollisten nousevan valtaan. Jälkikäteen tarkasteltuna hän näyttää olleen täysin oikeassa.

Viime viikolla Lontoossa päättyi oikeudenkäsittely, jossa ruotsalaista Bherlin Gildoa syytettiin terrorismista Syyriassa. Hän oli osallistunut Free Syrian Army -nimisen ryhmittymän toimintaan.

Oikeuskäsittelyn aikana kävi kuitenkin ilmi, että Britannian tiedustelupalvelu oli tukenut samaa aseistautunutta ryhmää kuin Bherlinkin ja syytetyn tuomitseminen olisi asettanut brittihallituksen hyvin omituiseen asemaan. Bherlin vapautettiin syytteistä.

Kyseessä ei suinkaan ole ainoa vastaava tapaus, mutta se kuvaa hyvin tilannetta johon vihollisen vihollisen tukeminen on johtanut toistuvasti.

Kuten terrorismin vastaisen sodan alkuun pannut George W. Bush totesi vuonna 2002: ”Fool me once, shame on…shame on you. Fool me — you can’t get fooled again.”

Ehkä meidän pitäisi kuunnella enemmän taiteilijoita ja vähemmän poliitikkoja.

Teoksen teksti on lainattu syyrialaisesta myyntipakkauksesta.
Teoksen teksti on lainattu syyrialaisesta myyntipakkauksesta.
Jaa tämä: