verooptimointi

Björn Wahlroos ja perustuslain diktatuuri

Politiikka ja lait haittaavat bisneksiä. Näinköhän yhteiskunta kuitenkaan olisi parempi paikka, jos antaisimme vallan laissez-faire-libertaareille.

Björn Wahlroos (s. 1952) on näkyvä, hämmentävä ja kiistanalainen hahmo. Tämä vapaan markkinatalouden siunauksellisuutta julistava pankkiiri on Suomen suurin maataloustukien nostaja ja on tehnyt rahaa erityisesti ulosmittaamalla valtiolta omaisuutta oikeilla hetkillä. Suomalaisen talouselämän messiaaksi itsensä ylentänyt pankkiiri on myös osoittanut poikkeuksellista kykyä provosoida kärkevillä avauksillaan.

Nämä Wahlroosin avaukset ovat muun muassa johtaneet laajahkoihin uhoamisiin pankin vaihtamisesta. Koska Wahlroosin Nordea, tai pankit yleensäkään, eivät asiakkaidensa asioista juoruile, ei julkisuudessa ole esiintynyt uskottavia arvioita esitettyjen uhkausten toteutumisista. Itse vältin määrätietoisesti ja onnistuneesti pankkilainan ottamisen Nordeasta.

Tässä kirjoituksessa Wahlroosiin ei muuten viitata ”Nalle”-lempinimellä, sillä miehessä ja hänen arvoissaan ei ole mitään pehmeää tai pörröistä.

Wahlroosin kipparoima ja suoraan sekä epäsuoraan merkittävässä määrin omistama  pankkikonserni Nordea on parhaillaan siirtämässä päämajansa Suomeen. Syyksi muutolle ilmoitettiin erityisesti verotukselliset tekijät sekä pääsy Euroopan pankkiunionin alueelle. Veroetuja shoppaileva pankkikonserni herätti laajalti närkästystä Ruotsissa, eikä asiaa välttämättä auttanut se, että Wahlroos on kunnostautunut provosoivien päänavausten saralla myös Pohjanlahden länsirannalla.

Jotta Wahlroosin sanomiset eivät jäisi pelkästään sanomisiksi, julkaisi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA hänen kirjoittaman Hiljainen vallankumous – Tekikö uusi perustuslaki Suomen hallinnan mahdottomaksi? -pamfletin. Siinä pankkiiri kritisoi Suomen perustuslakia ja vaatii presidentti-instituution palauttamista herramme Kekkosen määrittelemille urille:

Ludvig XIV, eli Aurinkokuningas, muistetaan Ranskan kaikkien aikojen pitkäaikaisimpana hallitsijana (1643 – 1715) ja miehenä, joka ei ollut vaatimaton. Hän remontoi Versailles'n palatsin nykyisenlaiseksi kitch-kakuksi, jossa on muun muassa kullalla päällystetty huone. Pankkiiri Björn Wahlroos ei ole syntyjään aatelinen, mutta rahaa hän on onnistunut haalimaan. Kalvinistisen opin mukaan menestys ja mammona ovat merkkejä Jumalan suosiosta. Jos näin tosiaan on, on Wahlroos epäilemättä vähintään pyhimys. Rahoillaan hän on muun muassa ostanut kartanoita ja ujuttanut itsensä Ruotsin kuninkaan kaveripiiriin – eli siis melkein siniverinen hänkin.
Ludvig XIV, eli Aurinkokuningas, muistetaan Ranskan kaikkien aikojen pitkäaikaisimpana hallitsijana (1643–1715) ja miehenä, joka ei ollut vaatimaton. Hän remontoi Versailles’n palatsin nykyisenlaiseksi kitsch-kermakakuksi, jossa on esimerkiksi kultainen huone.
Pankkiiri Björn Wahlroos ei ole syntyjään aatelinen, mutta rahaa hän on onnistunut haalimaan. Kalvinistisen opin mukaan menestys ja mammona ovat merkkejä Jumalan suosiosta. Jos näin tosiaan on, on Wahlroos epäilemättä vähintään pyhimys. Rahoillaan hän on muun muassa ostanut kartanoita ja ujuttanut itsensä Ruotsin kuninkaan kaveripiiriin – eli siis melkein siniverinen itsekin.

”Entistä hajanaisemmassa poliittisessa kentässämme parlamentarisointi ei ole luonut toimivaa uutta hallitusmuotoa, vaan eräänlaisen toimeenpanovallan tyhjiön. Kuten kaikki tyhjiöt, se on alkanut täyttyä, mutta täyttäjinä eivät ole olleet valtioneuvosto ja parlamentti, vaan niin sanottu kansalaisyhteiskunta – järjestöt, aktivistit, asiantuntijat, lobbarit ja varsinkin ammattiyhdistysliike. Tämä on ollut hiljainen vallankumous.” – Björn Wahlroos

Itsekin yhteiskuntaan ainakin ajoittain aktivistin roolissa vaikuttavana ja aihetta tarkasti seuraavana olen tietysti innostunut tästä Wahlroosin arviosta aktivistien onnistuneesti suorittamasta hiljaisesta vallankumouksesta. Ehkäpä Juha Sipilän hallitus on säikähtänyt tätä analyysiä ja tämän johdosta leikannut suomalaisyritysten vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin rahoituksen ja rauhanjärjestöjen rahoitusta. Loppuu se eettisyyden ja empatian diktatuuri.

Kuten odottaa saattoi, pamfletti oli poleeminen ja herätti keskustelua. Akatemiatutkija Hanna Wass luki pamfletin tuoreeltaan ja kommentoi  Wahlroosin kaipaaman vahvan presidentin palauttamiseen liittyviä:

Vahvan johtajan malli ei ylipäänsä sovi nykyisen kaltaiseen yhteiskuntaan, jossa on pikemminkin paineita vahvistaa kansalaisten poliittista osallisuutta ja hyödyntää paremmin kansalaisyhteiskunnassa vallitsevaa tieto- ja osaamispääomaa lainvalmistelun ja päätöksenteon pohjana. Innovatiiviset ratkaisut tulevaisuuden tarpeisiin löytyvät harvoin peräpeiliin katsomalla.”

Tähän ajatukseen vahvasta presidentistä tarttui myös tutkijatohtori Johanna Vuorelma:

”’Jollain pitää olla se helkkarin valta!’ Wahlroos totesi pamfletin julkaisutilaisuudessa maanantaina. Wahlroos ei ole […] huolissaan siitä, että valta keskittyy yhden ideologian ja eturyhmän ympärille, vaan vallan hajautumisesta, minkä seurauksena perustuslakia tulkitsevien asiantuntijoiden valta korostuu.”

Koska pankkiiri Wahlroos on huolissaan myös perustuslain diktatuurista, on vain soveliasta kuulla valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mietteet pankkiirin avauksista:

”Minusta on jokseenkin käsittämätön se ajatus, että perustuslaki olisi hirveä ongelmien vyyhti ja veisi Suomen suurin piirtein kuilun partaalle.. ..On syntynyt ihmeellisiä vaikutelmia, että voisimme tulkita perustuslain perusoikeussäädöksiä jotenkin neitseellisessä tulkintaympäristössä puhtaan kansallisesta lähtökohdasta. Samalla unohtuu, mielestäni välillä ihan tarkoituksella, että Suomi on osallisena kymmenissä eri kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Tässä mielessä perustuslain muuttaminenkaan ei kauheasti auta, koska kansainvälisistä velvoitteista ei pääse.”

Kuten todettua, Wahlroos on ollut poleeminen keskustelija jo vuosien ajan. Entinen taistolainen on muuttanut arvomaailman laissez-faire-libertaariksi, mutta yhtä äärimmäisinä mielipiteet ovat pysyneet. Tämä on tietenkin sikäli hienoa, että hänen kanssaan ainakin tietää, missä mennään. Voiman päätoimittaja Kimmo Jylhämö purki pankkiirin ajatuksia vuonna 2009:

”Yritän ottaa selvää, mitä höpötys moraalista ja vastuusta yritysmaailmassa tarkoittaa. Pääesiintyjänä [Ylen viestintäseminaarissa] kun on Björn Wahlroos.

Nyt suuren finanssikriisin maksajina toimivat valtiot, jotka ovat taanneet pankeille ja markkinoille rahaa tuhansia miljardeja euroja.. ..Kukapa voisikaan opettaa vastuuta paremmin finanssikriisin aikoina kuin itse talouskettu Wahlroos, joka kertoo, että osakeyhtiö on määritelmällisesti ’hetkellisesti yhteen kuuluvaa pääomaa’. Osakeyhtiö on ’yhden asian liike’. Se on olemassa ’ainoastaan siksi, että että sen omistajat haluavat toimia yhdessä saadakseen suuremman skaalan etuja eli tuottaa voittoa ja taloudellista vaurautta’.”

Sanovat, että älä ruoki trollia. Välillä tuntuu siltä, että pankkiirin ja trollin erotta toisistaan vain se, että pankkiirilla on rahaa ihan helvetisti. Rahan myötä pankkiirilla on myös hyvät mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin, vaikka olisimme kuinka hiljaa aiheesta. Älkäämme siis huoliko pankkiirin ruokkimisesta.

Vaikka tässä kirjoituksessa ei pitänyt puhua Nallesta, niin menköön tämän kerran. Tämä on kuitenkin klassikko ja näitä tarroja näkyy katukuvassa yhä.
Vaikka tässä kirjoituksessa ei pitänyt puhua Nallesta, niin menköön tämän kerran. Tämä on kuitenkin klassikko ja näitä tarroja näkyy katukuvassa yhä.

Jaa tämä:

Veronkiertotemppu ja kuinka se tehdään

Ruotsalainen kalustejätti IKEA on perinteisesti ollut ympäristöväen hampaissa koska kertakäyttökulttuuri. Nyt syntilistalle on lisätty myös vero-optimointi (lue: veronkierto).

Käsi ylös, kuka on joskus tuskaillut Ikean kalusteiden kasaamisen kanssa. Osia on aina väärä määrä ja ne ovat väärän mallisia – tai siltä ainakin tuntuu. No, aika samanlaiset tuntemukset ovat olleet pinnassa, kun olen lukenut näitä Ikean verojärjestelyjä. Kalusteita kasattaessa syntyvä hämmennys tuskin on valmistajan tavoitteena, mutta verojärjestelyjen synnyttämä hämmennyt taitaa olla ihan tavoitteena. Kun konsernin sisäiset rahavirrat kuljetetaan riittävän monen yrityksen, maan ja järjestelmän lävitse, katoaa verotettava pääoma vähän kerrallaan.

Kymmenen vuoden ajan journalistit ja aktivistit tutkivat Ikean rahaliikkeitä. EU:n Vihreät/EFA-ryhmä julkaisi hiljattain tutkimusten tuloksista raportin. En edes yritä väittää ymmärtäväni Ikean rahaliikkeitä ja piruetteja, tuskin kovinkaan moni niitä ymmärtääkään. Oheinen video kuitenkin kuitenkin omalta osaltaan selventää prosessia.

Ja niin se menee ja on aina mennyt niin.

Eihän Ikea tietenkään ole yksin tämän luovan kirjan pidon kanssa. Esimerkiksi maamme pääministeri on hoitanut omia omistuksiaan hyvinkin luovasti ja samoin liikenne- ja viestintäministeri Berner on ollut mukana yhtiöjärjestelyissä, joissa ei ole kohdeltu verokarhua pelkästään huomaavaisesti. Ei myöskään kannata unohtaa sitä kertaa, kun valtionvarainministeri Stubb kehui tämän vero-optimointikikan olevan hyvinkin helppo hommeli ja kaikkien ulottuvilla.

Se, että Sipilä myöhemmin linjasi vero-optimoimiset ja niiden takana olevan ahneuden sairaaksi oli tietenkin oikean suuntaista, mutta melkoisen falskia.

Pörssiyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin kuittaan Koneen vuoden 2015 tuloksesta osinkona hieman yli 160 miljoonaa euroa. Tästä Herlin maksaa (kiitos omistusjärjestelyiden) pääomaveroa yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Veroprosentti on siten 4,7. Kuva: Riiko Sakkinen
Pörssiyhtiö Koneen pääomistaja Antti Herlin kuittaan Koneen vuoden 2015 tuloksesta osinkona hieman yli 160 miljoonaa euroa. Tästä Herlin maksaa (kiitos omistusjärjestelyiden) pääomaveroa yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Veroprosentti on siten 4,7.
Kuva: Riiko Sakkinen

Mutta onko kyseessä pelkästään kateellisten panettelu ja uikutus? Ei välttämättä. Kyse on ihan oikeasti oikeudenmukaisuudesta ja tietenkin yhteiskunnan moraalisesta pohjasta. Kuka muka olisi kiinnostunut maksamaan veroja, mikäli isommat näyttävät mallia maksamatta jättämisestä?

Haastattelin viime vuonna aihetta hieman humoristisestikin lähestyvän Veroparatiisimatkojen hankekordinaattori Heli Mahkosta.

“Kyllä me olemme ihan tosissamme. Verot ovat kuitenkin hieman kuiva ja tekninen aihe. Mielestämme tämä on kiinnostavampi tapa nostaa aihe keskusteluun”, Mahkonen totesi.

Suomen valtion tappioiksi tästä vero-optimoimisesta ja veronkierrosta arvioidaan useita miljardeja vuodessa.

”Hallitusohjelmassa on yksi lause, jossa todetaan että tullaan tekemään töitä veropohjan tervehdyttämiseksi ja puuttumaan kansainväliseen veronkiertoon. Ei muuta. Ja samalla leikataan rahoitus Finnwatchilta, joka on ainoa järjestö joka tutkii tätä veronkiertoa”, Mahkonen kertoi haastattelussa.

Mahkosen mielestä ei ole mitenkään liioiteltua sanoa, että valtiolta jää enemmän veroja saamatta aggressiivisen verosuunnittelun takia kuin mitä se säästää leikatessaan verosuunnittelun tutkimisesta.

”Paha sitä on puuttua epäkohtiin, jos kukaan ei niitä ole selvittänyt eikä niistä sitten tiedetä.”

Kuva: Voiman vastamainostyöryhmä.
Kuva: Voiman vastamainostyöryhmä. Tämä ja muut Voiman vastamainokset osoitteessa uusi.voima.fi/vastamainoset.

Koska aihe on monimutkainen, päätimme pukea viestin kuvalliseksi  ja teimme vastamainoksen aiheesta. ”Skatterflyktare” kuvastaa vero-optimoitiprosessia sen kaikessa yksinkertaisuudessa. Tämä tuote olisi epäilemättä myyntimenestys, mikäli se saataisiin kuluttajamarkkinoille – me kuluttajakansalaiset kun maksamme monin veroin kovempia veroja kuin nämä yrityskansalaiset.

Olisi ihanan demokraattista, jos me kaikki voisimme väistää ärsyttävät verot ja muut sen sellaiset. Olisi kunnollista, olisi ihanteellista, olisi optimia.

Jaa tämä:

Vero-optimoitu Kotipizza

Poliisi ei välttämättä oikein osaa somea. Veroja välttelevä pizzeria on kuitenkin löytynyt sattumalta, ja se todellakin myy lättyjä alle kuudella eurolla.

Nyt kun olemme pari päivää kauhistelleet ulkomaita myöten poliisin harmaan talouden vastaista kampanjaa, on jo korkea aika pohtia sitä, mitä tehtiin, miten tehtiin ja mitä saimme selville.

Ensinnäkin pieni kömpelyys poliisin sometiimiltä on sikäli ymmärrettävää, että ”Talousrikostutkijat Anne ja Jutta” aloittivat hommissaan vasta äsken. Tämä #pizzagate oli heidän ensimmäinen ulostulonsa. Ei ehkä ihan ymmärretty, että sosiaalinen media reagoi asioihin vauhdikkaasti.

Ehkä jäi huomioimatta se, että jengi on ihan oikeasti hiilenä hallituksen päätöksestä leikata poliisin talousrikosten tutkinnasta ja puukottaa suomalaisyhtiöiden veronkiertoa tutkivan Finnwatchin rahoitus. Noin esimerkiksi.

Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki. 
Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki.

Tämän jälkeen voisi käyttää tuokion siihen, että mietitään tytöttelyä. Onhan meillä entuudestaan nettipoliisi, joka esiintyy sukunimestä johdetulla lempinimellään, mutta ei poliiseja ole tavattu sinutella. On Reinikainen ja Maria Kallio, Aarnio ja mitä näitä nyt onkaan.

Oikeastaan ainoat etunimellä esitellyt poliisit, joita minulla tulee mieleen ovat poliisikoiria – ne ovat aina Severeitä tai Manuja tai jotain. Ja nyt meillä on sitten Anne ja Jutta. Ei tässä ihan kiiluvasilmäinen feministi tarvitse olla nähdäkseen tilanteen hieman höpsönä.

Näistä tytöttelyistä tulee poikkeuksetta mieleen tämä video. Tiedä sitten miksi.

No niin, että huonosti meni noin niinku viestinnällisesti. Mutta entäs se substanssi?

Kyllä minä ymmärrän, että viranomaiset haluavat muistuttaa kansalaisia siitä, että veronkiertoa tapahtuu kaikkialla ja se on osa arkista elämää. Små saker är stora saker. Ehkä se kuluttajakansalaisten toimeliaisuudenkin (siis ilmiantojen) toivominen menee sinne vahinkolaariin – ehkä poliisille ei vain tullut mieleen, että monet pitävät ajatusta toisiaan kyttäävistä ja vasikoivista kansalaisista hieman DDR:nä.

Mutta jotain hyvääkin tästä kampanjasta seurasi. Esiin nousi ainakin yksi verojen maksamisesta laistava pizzeria – eikä kyse ole mistään pikkutekijästä, vaan kunnon vonkaleesta. Sosiaalisessa mediassakin jaettiin vitsinä Kotipizzan mainosta, jossa kaupitellaan pizzaa hintaan 5,90 euroa. Kuvan tarkoituksena oli tietenkin osoittaa esitetyn ”alle kuuden euron pizza on veronkiertoa” -väitteen naurettavuus, mutta se osui vahingossa yllättävän lähelle maalia.

Kotipizza on Pohjoismaiden suurin pizzaravintolaketju ja yhtiön ja sen omistajan välistä rahaliikennettä on hoidettu tavalla, jota voisi epäilemättä kutsua vero-optimoinniksi. Veronkiertoahan se ei ole, koska ammattilaiset ovat huolehtineen toiminnan lainmukaisuudesta.

Kotipizzan perustaja Rabbe Grönblom myi vuonna 2011 Kotipizza-yhtiöt pääomasijoittaja Sentica Partnersille. Grönblom jäi yhtiön vähemmistöosakkaaksi, mutta luopui lopuistakin omistuksistaan vuonna 2014. Viime kesänä Kotipizza listautui Helsingin pörssiin.

Tutustumalla Kotipizza Groupin lehdistötiedotteisiin paljastuu yhtiön omistus- ja rahoitusjärjestelyistä vaikka mitä kiinnostavaa.

On tärkeää huomioida, että tässä yhteydessä puhutaan tosiaan Kotipizza Groupista eikä yksittäisistä Kotipizza-franchise-yrittäjistä. Pizzerioita pyörittävät yrittäjät toimivat perin juurin erilaisilla askelmerkeillä ja monet heistä ovat syyttäneet ravintolaketjun johtoa kohtuuttomista sopimusehdoista, rahanahneudesta ja huonosta johtamisesta. Nämä yrittäjät pyörittävät niitä ravintoloita Kotipizza Groupin keskittyessä rahojen liikutteluun.

Listautuessa Kotipizza oli raskaasti alikapitalisoitu, eli yhtiöstä oli siirretty varoja ulos. Tämä onnistui muun muassa maksamalla yhtiön ostaminen 30 miljoonan joukkovelkakirjalainalla, jonka korko on 8 prosenttia (kun euribor pyörii nollan nurkilla), sekä 7,4 miljoonan euron osakaslainalla, jonka korko on 7 prosenttia.

Jos toimittaja nytten yrittää ymmärtää asian, niin on tapahtunut seuraavaa: Yhtiö on ostanut itse itsensä itseltään ja rahoittanut tämän osittain ottamalla osakaslainaa itseltään. Juridisestihan se ei näin yksinkertaisesti kuitenkaan mene ja järjestelyyn liittyy useampikin yhtiö, mutta noin periaatteessa.

Korkojen maksun jälkeen yhtiö tekee noin nollatulosta, jolloin veroja ei tarvitse maksaa. Liikevaihto on ollut kolme edellistä tilikautta noin 52 – 54 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4 – 5 miljoonaa euroa. Verotettava tulos on kuitenkin lainojen koroilla tiputettu 246 000 – 1 524 000 euroon.

Tämä ei ole mitenkään ainutlaatuinen tai edes harvinainen järjestely. Ei ole harvinaista, että yhtiö ottaa samaan konserniin kuuluvalta tai muuten likeiseltä taholta – usein huomattavan – korkeakorkoista lainaa, maksaa sitten lainan korkoja ja samalla hävittää verotettavan tuloksen. Näissä järjestelyissä lainojen korot maksetaan tavalla, joka minimoi verot tai maksetaan ne maahan jossa verottaja hellii yrittäjää kuin paratiisissa.

Veroja Kotipizza on maksanut liikevaihdosta ja -voitosta viime vuosina 181 000 – 573 000 euroa vuodessa.

Listauksen jälkeen Kotipizza Group osti osakeannista saamilla rahoilla ja uudella lainalla 30 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa takaisin 103 prosentin ylikurssiin – ja maksoi lainasta 31 miljoonaa euroa alkuperäisen 30 miljoonan pääoman päälle.

Osakaslainaa jäi Senticalta, ja se muunnettiin osakkeiksi. Näiden osakkeiden arvonnousu on verotonta tuottoa kommandiittiyhtiömuotoiselle rahastolle.

Osakeannista saadut rahat ovat Kotipizza Groupille täysin verottomia. Tänä vuonna yhtiö on listautumisen kuluista johtuen ollut tappiollinen ja veroennakot palautetaan.

Kotipizza Groupin tuloverot 31.1.2014 päättyneellä tilikaudella olivat 0,2 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,4 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia verrattuna 0,6 miljoonan euron verohyvitykseen 31.1.2013 päättyneellä tilikaudella.

Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään. 
Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään.

Olisiko tässä se pizzeria, jota poliisin ja verottajan kannattaisi kuumottaa? No ei tietenkään. Tämä on kaikki täysin laillista ja asiakas saa aina kuittinsa. 

Maan hallitus ei kuitenkaan ole sanoilla tai teoilla viestinyt olevansa halukas puuttumaan vero-optimointiin tai veronkiertoon. Syitä tälle on epäilemättä monia, joista osa voi liittyä aitoon uskoon näkymättömän käden erehtymättömyydestä ja markkinoiden itse itsensä korjaavista mekanismeista. Ja osansa asiassa saattaa olla silläkin, että hallituksen istuvista ministereistäkin [] osa on henkilökohtaisestikin osallistunut varsin suoraviivaiseen verovälttelyyn.

Jotta emme olisi yksipuolisia, on asiallista huomioida myös kotipizzakaupan toinen osapuoli, Sentica Partners. Se on suomalaisiin yrityksiin keskittynyt yksityinen pääomasijoitusyhtiö, jonka keräämien rahastojen sijoittajista löytyy muun muassa valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen teollisuussijoitus oy sekä keskinäiset eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera.

Julkisen ja puolijulkisen rahan ollessa mukana pelissä on kansalainen pakotettu pohtimaan, kuka ukottaa ja ketä. Jos valtion pääomasijoitusyhtiön ja meidän veronmaksajien eläkkeistä huolehtivien yhtiöiden omistama firma optimoi veroja, voittaako veronmaksaja?

Ehkä nämä kuviot tosiaan ovat liian monimutkaisia ja etäisiä poliisille (toimittajista puhumattakaan). Ehkä meidän kannattaisi huhuilla näissä veron kierto- ja vero-optimointiasioissa poliisin sijaan poliitikoille. Ja ostaa pizzamme sieltä, mistä halvimmalla saamme – niinhän rationaalinen kuluttaja tekee.

——-

KIITOKSET: Artikkelin taustoittamisessa on hyödynnetty luvalla Sampsa Harion ansiokasta Facebook-päivitystä aiheesta. Onneksi Harlo on valmis tekemään yksityishenkilönä sen, mitä me toimittajat emme aina oikein osaa. EDIT: Kotipizza Groupin joukkovelkakirjalainaa ei otettu Sentica Partnersilta vaan Tukholman pörssistä.

Jaa tämä: