Oikeuden päätös: Ruokalähetit ovat työntekijöitä

Hollantilainen tuomioistuin linjasi, etteivät ruokalähettipalvelun lähetit ole yksityisyrittäjiä.

Amsterdamilainen tuomioistuin on päättänyt tammikuussa, että ruokalähettipalvelu Deliveroon työntekijät eivät ole yrittäjiä. Yhtiö on aiemmin noudattanut linjaa, jonka mukaan lähetit määritellään työnantajan näkökulmasta yksityisyrittäjiksi. Oikeuden mukaan työn luonne ja osapuolten sopimus eivät anna perusteita väitteelle.

Foodoran omistaa saksalainen Delivery Hero -niminen yhtiö. Foodora lopetti hiljattain toimintansa Australiassa. Yhtiön vetäytymiseen markkinoilta vaikuttivat todennäköisesti sitä vastaan nostetut syytteet liittyen työntekijöiden kohteluun. Foodora on perustettu vuonna 2014, ja yritys toimii tällä hetkellä yhdeksässä eri maassa. Yritys kertoo verkkosivuillaan toimivansa Suomessa Helsingin lisäksi Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

Oikeustapauksen pani vireille hollantilainen ammattiliitto FNV. Liiton edustajan Willem Dijkhuizen mukaan oikeuden päätöksen myötä lähetit voivat vaatia takautuvasti työsopimuksia Deliveroolta. Yhtiö oli irtisanonut kaikki lähettien työsopimukset alkuvuodesta 2018.

Hollantilaisoikeuden päätös antaa suuntaa liittyen alustatalousmallien työntekijän ja työnantajan suhteeseen. Alustatalous on nettisovellusten ympärillä toimivaa liiketoimintaa, joka perustuu joko olemassa olevien resurssien jakamiseen tai työpanoksen myymiseen.

Näyttääkö tämä viestiltä, joka olisi lähetetty itsenäiselle yrittäjälle? KUVA: Justice for Couriers

Suomessa työntekijän oikeuksia ovat viime aikoina vaatineet muun muassa Foodoran ja Woltin ruokalähetit. Yritysten lähetit työskentelevät vailla yrittäjän vapautta, mutta toisaalta heillä ei ole työntekijän aseman mukanaan tuomaa turvaa.

”Ei tässä työssä itsessään ole mitään vikaa. Pidän pyöräilystä, mutta näillä työehdoilla ja nykyisellä sopimuksella tämä ei ole reilua. Esimerkiksi jos freelancerina joudut työvuorolla onnettomuuteen, yrityksen ei tarvitse ottaa mitään vastuuta. Et ole minkäänlaisen työvakuutuksen piirissä”, Foodoran pyörälähetti Marcus Nicolson kertoi.

Työturvan, oikeuksien ja yrittäjän vapauden puuttumisesta kertoo paljon myös Foodoran vastaus ruokalähetille, jonka auto oli hautautunut lumeen alkuvuodesta 2019. Se, että autoa saanut lumihangesta liikkeelle ei estänyt sitä, etteikö kuskille olisi tullut merkintä tietoihin siitä, että hän ei ollut hoitanut osoitettua työvuoroa. Merkinnät heikentävät lähetin asemaa suhteessa toisiin lähetteihin ja johtaa siihen, että rankingissa pudonnut lähetti pääsee valitsemaan itselleen huonompia työvuoroja.

Foodora edelleen ilmoitti suoraan, että se ei vastaa siitä, jos kuljettajan (oma) auto vaurioituu kolarissa tai joku loukkaantuu jakelutehtävän aikaisessa kolarissa tai mikäli auto tosiaan jää jumiin lumeen.

Ruoka-annoksia ravintoloilta asiakkaille välittävän lähettifirma Foodoran lähetit tekevät alustatalouden töitä, mutta he eivät ole työntekijöitä. He ovat lähettiyhteistyökumppaneita. Lähetiyhteistyökumppaneilla ei ole työntekijän oikeuksia, mutta ei heillä myöskään ole yrittäjän vapautta. Nyt osa Foodoran läheteistä vaatii itselleen parempia oikeuksia.

Työntekijöiden aseman määrittely on sikäli merkittävä kysymys, että alustatalouden mallit tulevat vaikuttamaan työmarkkinoiden kehitykseen, kuten Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Maija Mattila kuvaili.

”Kaikki nämä – sosiaaliturva, hyvinvointivaltion rahoitus ja palkanmuodostus – korostavat sitä, että nykyinen sääntely-ympäristö ei toimi enää alusta­talouden aikakaudella. Koska alustatalouden on ennustettu kasvavan voimakkaasti, päättäjillä on suuri työ hyvinvointivaltion rakentamisessa uudelleen niin, että ihmisten sosiaaliset oikeudet toteutuvat.”

Maija Mattilan artikkeli Jakamistalous, alustatalous ja sääntely täällä.
Marcus Nicolsonin haastattelu ja artikkeli lähettien kampanjoinnista täällä.

EDIT: Lisätty 5.2. Foodoran vastaus lumeen jämähtäneelle jakeluyhteistyökumppanille.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: