Nigeriassa on koulutettu satoja ilmastotoimittajia

Tekstin kirjoittaja Philip Jakpor on toimittaja ja aktivisti Nigerian väkirikkaimmasta kaupungista, Lagosista. Työssään Philip on muun muassa kouluttanut satoja nigerialaisia toimittajia kirjoittamaan ilmastoaiheista asiantuntevasti ja ymmärrettävästi.
Tekstin kirjoittaja Philip Jakpor on toimittaja ja aktivisti Nigerian väkirikkaimmasta kaupungista, Lagosista. Työssään Philip on muun muassa kouluttanut satoja nigerialaisia toimittajia kirjoittamaan ilmastoaiheista asiantuntevasti ja ymmärrettävästi.

Se, mitä tapahtuu yhdessä paikassa, vaikuttaa nykyään usein myös maapallon muihin osiin ja alueisiin. Siksi ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää kaikkialla maailmassa. Jäävuorten sulaminen pohjoisnavalla aiheuttaa epäsuorasti rannikkokaupunkien tulvimista globaalissa etelässä ja Etelä-Nigeriassa sijaitsevan Nigerjoen suiston öljykenttien kasvihuonekaasupäästöt voimistavat aavikoitumista maan pohjoisosissa. Tämänkaltaisten tapahtumien ja muiden ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi ilmastokatastrofin torjumiseen tarvitaan mukaan mahdollisimman paljon ihmisiä.

“Maassamme nähdään jo paljon ilmastonmuutoksen ​​merkkejä”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alkaneet näkyä Nigeriassa selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Käännekohtana oli vuosi 2012, jolloin poikkeuksellisen voimakkaat sateet johtivat laajoihin tulviin 21:ssa Nigerian 36 osavaltiosta. Sateet pakottivat hallituksen avaamaan Lagdo- ja Kainji-padot Nigeriassa ja naapurimaassa Kamerunissa, jotta tulvavesi ei romahduttaisi patoja. Patojen avaamisen vuoksi Niger- ja Benue-jokien rantojen kylät tulvivat, viljelymaita tuhoutui tulvavesien mukana ja yli 300 ihmistä kuoli. Sittemmin tapahtuma on toistunut jo useita kertoja.

Toisaalta myös Saharan autiomaa leviää ilmaston muuttumisen myötä maamme pohjoisissa osavaltioissa. Saharan levitessä Chad-järvi on alkanut kutistua siten, että kun vuonna 1963 se oli kooltaan 25 000 km2, on se nyt kooltaan enää 1500 km2, ja kutistuminen jatkuu yhä. Nigerian lisäksi myös naapurimaat Tšad, Niger ja Kamerun tarvitsevat järveä kalastukseen ja maatalouteen. Aiemmin noin 20 miljoonaa ihmistä sai elantonsa järvestä. Järven kuivumisen vuoksi monet paimennusta harjoittavat maanviljelijät ovat jo joutuneet muuttamaan uusille asuinalueille. Tämä on aiheuttanut yhä väkivaltaisemmiksi käyviä konflikteja ihmisten välille, sillä maata ei enää meinaa riittää riittävän ravinnon turvaamiseen ihmisille ja eläimille. Chad-järven kuivuminen on vaikuttanut myös kalanviljelyyn, vähentäntänyt kasteluveden käytön mahdollisuutta maanviljelyssä ja jopa juomaveden määrää.

Maamme eteläosissa, Atlantin valtameren rannoilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät tulvivana merenä. Valtameri on alkanut tulvia moniin suuriin rannikkokaupunkeihin, kuten Lekkiin, Akahiin ja Jakandeen Lagosin osavaltiossa, jossa itse asun. Meri on jo niellyt rannikon kyliä ja Lagosin aiemmin kuuluisia lomakeskuksia, kuten Bar Beachin ja Alfa Beachin. Lähialueiden asukkaat elävät nykyään jatkuvassa tulvien pelossa.

“Kiinnostuin ympäristökysymyksistä työssäni toimittajana”

Olen opiskellut joukkoviestintää korkea-asteen oppilaitoksessa ja 2000-luvun alussa työskentelin maatalouteen ja energiakysymyksiin erikoistuneena toimittajana. Työ sai minut kiinnostumaan vaikutuksista, joita yrityksillä on talouteen, ympäristöön ja ennen kaikkea ihmisiin. Valitettavasti vaikutukset ihmisiin eivät aina ole myönteisiä, ja usein yritykset tekevät paljon töitä piilottaakseen näitä tietoja julkisesta keskustelusta. Toimittajana tutustuin moniin ihmisiin, joiden elämään Shellin kaltaiset suuryritykset ovat vaikuttaneet haitallisesti ja näin miten esimerkiksi yritysten harjoittama kaivostoiminta likaa ilmaa ja voimistaa ilmastonmuutosta. Halusin tuoda näitä ongelmia julkiseen tietoisuuteen.

Vuodesta 2007 lähtien olen työskennellyt Nigerian Maan Ystävissä (Environmental Rights Action /Friends of the Earth Nigeria), joka on ympäristöoikeudellisiin kysymyksiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestömme vaatii, että Nigerian hallitus tarttuu ilmastotoimiin vakavissaan. Tavoitteenamme on lopettaa Nigerian riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja löytää puhtaita ja turvallisia energiantuotantotapoja. Teemme töitä sellaisten ihmisten puolesta, joiden elämään öljynporaus Nigerjoen suistossa vaikuttaa suoraan, sekä kaikkien niiden puolesta, joihin öljynporauksen aiheuttamat ilmastovaikutukset osuvat.

“Nigeriassa on osaavia ilmastotoimittajia”

Vuonna 2009 aloimme kouluttaa toimittajia, jotta he ymmärtäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, osaisivat raportoida tapahtumista ja sitä kautta lisäisivät ilmastotoimintaa maassamme kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Nyt olemme kouluttaneet jo yli 200 toimittajaa ilmastonmuutoksen todellisuudesta kaikilta niiltä alueilta maassamme, joihin ilmastonmuutos suoraan vaikuttaa. Koulutukset on toteuttu yhdessä suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön, sekä suomalaisten ympäristötoimittajien kanssa. Työtä on tukenut Suomen ulkoministeriö.

Koulutuksissa toimittajat oppivat ilmastonmuutoksesta ja muista globaaleista ympäristöongelmista ja ymmärtävät paremmin ilmastonmuutoksen merkkejä. Lisäksi he oppivat haastattelutekniikoita ja uusien viestintävälineiden käyttämistä ideoiden levittämisessä sekä verkostoitumistaitoja. Koulutusten myötä toimittajat vierailevat ilmastonmuutoksen koskettamilla alueilla ja kuuntelevat ihmisten tarinoita, joiden myötä ilmastonmuutoksen tragediat saavat inhimilliset kasvot. He oppivat ottamaan hyviä ja merkityksellisiä valokuvia ja kirjoittamaan ilmiöstä ja sen vaikutuksista juttuja, joita kaikki ihmiset Nigerian eri yhteiskuntaluokissa ymmärtävät.

Tätä nykyä kaikista nigerialaisista sanomalehdistä voi lukea hyvin pohjustettuja ilmastonmuutosreportaaseja ja useimmissa tomituksissa on myös ympäristöasioihin keskittynyt toimittaja. Toimittajat ovat myös muodostaneet kestävän ympäristön journalistialoitteen (Journalist Initiative for Sustainable Environment), joka toimii perustana heidän sitoutumiselleen ympäristön puolesta toimimiseen ja mahdollistaa toimittajien verkostoitumisen yli Nigerian rajojen.

Tällä hetkellä meitä kiinnostaa myös se, miten voimme kouluttaa paikallisyhteisöjen ihmisiä tunnistamaan ja dokumentoimaan ilmastonmuutoksen merkkejä sekä kertomaan niiden pohjalta omia vaikuttavia tarinoitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

“Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ymmärretään nyt selvästi paremmin”

Kasvava joukko nigerialaisten on nyt tietoisempi ilmastonmuutoksesta ja painostaa hallitusta sitoutumaan ongelmien ratkaisemiseen. Suuren yleisön kasvanutta ymmärrystä on vauhdittanut toimittajien lisääntynyt kyky raportoida ongelmista ja ratkaisun mahdollisuuksista suurelle yleisölle ja poliittisille päättäjille. Myös Nigerian ympäristöministeriö osallistuu nyt enemmän kansainvälisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kuten YK:n ilmastonmuutosta koskeva yleissopimuksen toteuttamiseen (UNFCCC), sekä pyrkii omalta osaltaan auttamaan kansalaisia ymmärtämään ilmiötä.

———————————————————————————

Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Facebook-kommentit
Jaa tämä: