Turkistarhaajien epäonnistunut lobbaus?

Jos etujärjestön toiminta vaikuttaa pähkähullulta, kannattaa pohtia mahdollisia motiiveja. Suurelle yleisölle näkyvä kampanja voi oikeasti olla kohdistettu hyvinkin suppealle yleisölle.

Suomen turkiskasvattajien liiton mainos täytti Helsingin Sanomien etusivun kolmesti viikon sisällä. Lienee turvallista todeta, että rahaa on palanut ja tavallisesti rahaa poltettaessa on toiminnalle mietitty joku ihan selkeä tavoite. Tämä kannattaa pitää mielessä ja sillä voi spekuloida.

Alla siis spekulaatiota.

Tältä näytti Hesarin kansi maanantaina 11.3.

Kampanja ajoitus saattaa tuntua juuri nyt täysin sattumanvaraiselta, mutta tuskin se sitä on.  Eduskunnan piti äänestää kautensa viime metreillä uudesta eläinlaista. Laki eläinten hyvinvoinnista on ollut valmistelussa pitkään ja hartaasti ja siinä näkyy tuottajajärjestöjen kädenjälki.

Nykyään voimassa oleva, auttamatta vanhentunut eläinsuojelulaki on ollut voimassa jo vuodesta 1996. Eli uutta lakia säädettäessä säädetään koko alan toiminnasta kauas tulevaisuuteen ja sikäli oikeanlaisen lain merkitys alalle on suuri.

Juha Sipilän hallituskausi oli tuotantoeläinalalle ideaalia aikaa säätää uusi eläinlaki. Hallitukseen ei kuulunut puolueita, jotka priorisoisivat eläinten hyvinvoinnin ja samalla keskusta on tunnetusti kuunnellut herkällä korvalla tuottajajärjestöjen huolia.

Sipilän hallituksen alaisuudessa valmisteltu laki olisi muun muassa turvannut – kansalaisten enemmistön mielipiteen vastaisesti – turkistuotannon jatkumisen nykyisenkaltaisena Suomessa hamaan tulevaisuuteen. Ja aivan sattumalta tämä turkiskasvattajien massiivinen näkyvyys Hesarin etusivulla sattui juuri samaan kohtaan, kuin missä eduskunnan piti runnoa läpi uusi eläinlaki. Sattumaako? Ehkä. Ja onhan meillä vaalitkin tulossa.

On ollut jo pidempää selvää, että keskusta tuskin seuraavassa hallituksessa on tai jos on, niin ei ainakaan kärkipaikalla. Epäonnisesti uuden eläinlain kannalta Juha Sipilä kuitenkin löi hanskat naulaan ja samalla lain eteneminen eduskunnassa pysähtyi. Mikäli Turkiskasvattajien liiton tavoitteena oli vaikuttaa eduskunnan ratkaisevaan äänestykseen pöhköillä ja valheellisilla mainosväittämillä, niin pieleen meni.

Tältä näytti Hesarin kansi perjantaina 15.3.

Onko tämä kaikki sitten hullua salaliittoteoriaa? Ei oikeastaan.

Tietenkin näin isolla kampanjalla on haluttu vaikuttaa oikeasti merkityksellisellä tavalla ja lainsäätäjiin vaikuttaminen on etujärjestön keskeinen tehtävä. Eikä tässä ole mitään sinänsä väärää – tietenkin kansanedustajiin saa pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi mainonnan avulla.

Ei tämä myöskään olisi millään muotoa ensimmäinen kerta kun moista tapahtuu ja taatusti se ei myöskään jää viimeiseksi. Tuoreena esimerkkinä kansanedustajien mielipiteisiin vaikuttavasta kampanjoinnista voi mainita alkuvuodesta nähdyn Eurofighter-hävittäjän mainoskampanjan. Hornettien korvaajaksi ehdolla olleet hävittäjän kurvailivat muun muassa eduskuntatalon viereisen Musiikkitalon jättinäytöllä sekä – ta-daa – Helsingin Sanomien sivulla.

Voisi tätä turkiskampanjaa tietenkin spekuloida spontaaniksi ja nopeaksi reaktioksi lain kaatumiseen, mutta miksi liitto moisesta murehtisi niin paljoa. Ja toisaalta, hallitus kaatui vasta hetki sitten ja tämmöisen toteuttamiseen tovi menee. Kun Hesarista on ostettu kolme etusivua kuuden päivän sisään, niin kuvittelisin, että varaukset on pitänyt tehdä jo tovi sitten (tai sitten Hesarilla menee paljon huonommin kuin mitä julkisuudessa on puhuttu).

Tältä näytti Hesarin kansi lauantaina 16.3.

Kiinnostavaksi turkiskampanjan tekee myös se, että siihen on sisällytetty ilmeisen virheellisiä ja provosoivia väittämiä. Turkiseläinten ja lemmikkien rinnastaminen on pähkähullua. Ja jo vuonna 1993 kuluttaja-asiamies antoi päätöksen, jossa todettiin seuraavasti:

”Koska nähdäkseni yleisluonteisia ympäristöilmaisuja voidaan käyttää vain suhteellisessa mielessä, ei turkiksia tuoteryhmänä voida kutsua esim. ympäristöystävälliseksi. Aitojen ja keinoturkisten ympäristövaikutuksia ei taas kestävästi voida verrata keskenään, minkä takia aito turkis voi olla ’ympäristöystävällinen’ vain suhteessa toiseen tarhaeläimen nahasta valmistettuun turkkiin.”

Mainoksissa esitetyt väittämät turkisten ekologisuudesta keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna puolestaan osoitettiin virheellisiksi turkisalan itsensä teettämässä tutkimuksessa. Vuonna 2011 Maa- ja metsätalousministeriön alainen Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT julkaisi Turkistuottajien ja Suomen Turkiseläinten kasvattajain liiton tilaaman Suomessa tuotetun minkin- ja ketunnahan elinkaariarviointi -raportin.

MTT:n tutkimuksessa turkiksen käyttöikä arvioitiin kymmenkertaiseksi ei-turkistakin käyttöikään verrattuna. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin ainoastaan kokoturkisten elinkaarivaikutuksia, eikä esimerkiksi otettu huomioon sitä, että merkittävä osa turkiksista käytetään somisteina. Somisteina – eli karvakauluksissa, pipojen tupsuissa ja vastaavissa – käytettyjen turkisten elinkaari on tietenkin sama, kuin lopun asun. Edes tämä vääristynyt otanta ei tuottanut turkisalan kannalata suotuisia tutkimustuloksia:

”Vaihtoehtotuotteiden hiilijalanjälki on turkistuotteita pienempi; pienimmillään vain noin viidesosa erityisesti minkkiturkin hiilijalanjäljestä.. .. Rehevöittävät päästöt ovat vaihtoehtoisten tuotteiden tuotantoketjussa lähes merkityksettömät.. ..Happamoittavat päästöt ovat turkistuotteiden tuotantoketjussa selvästi suuremmat kuin vaihtoehtotuotteiden tuotantoketjussa.”

Nyt voimme jäädä odottamaan, että reagoiko esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto harhaanjohtaviin ja totuudenvastaisiin väitteisiin mainoksissa.

Jos etujärjestö on valmis julkaisemaan valheellista tietoa provosoivan ja kalliin mainoskampanjan osana, kannattaa tosiaan kysyä, että mikä on tavoite. Voihan kyseessä olla epäpätevyys ja hassu sattuma ajoituksen suhteen, mutta ehkä noista oletuksista ei sentään kannata lähteä liikkeelle.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: