Vapaustaistelijoita ja terroristeja

Turkki pommitti jälleen terroristeiksi nimittämiään kurdeja pohjois-Irakissa. Samoja kurdeja on ylistetty taistelusta Saddam Husseinia ja Isisiä vastaan.

Turkin ilmavoimien koneet pommittivat kesäkuun 15. päivänä yhteensä 81 kohdetta pohjoisessa Irakissa. Normaaliin tapaan maan puolustusministeriö  ilmoitti iskujen kohdistuneen ”terroristeihin”.

Vielä hetki sitten näitä kurdeja ylistettiin ympäri maailman siitä, että he olivat tampanneet terroristijärjestö Isisin maan rakoon. Vuosituhannen taitteessa he saivat osakseen suitsustusta ja tukea taistellessaan Saddam Husseini hirmuhallintoa vastaan.

Suomalaiset ovat kouluttaneet aivan viime aikoina näitä samoja kurditaistelijoita Irakissa osana kriisinhallintaoperaatiota.

Irakin lentokieltoalueet ehtivät olla voimassa hieman yli 12 vuoden ajan maaliskuusta 1991 maaliskuuhun 2003.

Ystäväni paikallisti 2000-luvun alussa kurdien tilanteen hulluuden juuri Turkin ja Irakin väliseen rajaan, jonka eteläpuolella ylläpidettiin lentokieltoaluetta Irakin viimeisimpien sotien välillä. Hän totesi, että kurdit ovat ainoa kansa, jota Nato yhtä aikaa suojelee ja pommittaa.

Eli Pohjois-Irakissa kurdit olivat Saddamia vastustavia sankareita ja Naton lentokoneet suojelivat heitä (toki tähän liittyi paljon ongelmia, ei mennä niihin nyt). Samaan aikaan rajan pohjoispuolella Nato-maa Turkin koneet puolestaan pommittivat samoja kurdeja.

Naton vinkkelista kurdit olivat samaan aikaan sekä liittolaisia että vihollisia. Schrödinger much?

Tämä sama hulluus näkyi myös vuonna 2019, kun presidentti Trump päätti yllättäen vetää maansa joukot Syyriasta. Päätöksellään hän jätti kurdiliittolaisensa ilman suojaa ja Turkki hyödynsikin tilanteen aikailematta ja hyökkäsi kurdien kimppuun.

Samalla, kun Turkin joukot taistelevat asein kurdeja vastaan rajojensa sisä- ja ulkopuolella on maassa muuten syösty vallasta kurdipormestareita ja parlamenttiin äänestettyjä kansanedustajia on pidätetty.

Vuonna 2009 ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi haliavansa Suomesta rauhanvälittämisen suurvallan. Samaa ovat toivoneet monet muutkin, ja presidentti Ahtisaaren työtä tykätään tietenkin ylistää.
Rauhantyö kuitenkin vaatii resursseja – joskin paljon vähemmän kuin sotiminen – ja määrätietoisuutta. Myös johdonmukaisuus tukisi sitä. Johdonmukaisuuden puutetta osoittaa, että viime vuosina rauhanjärjestöjen tukia on leikattu toistuvasti.
Timo Soinin (ps./sin.) alaisuudessa ulkoministeriö leikkasi rauhaa ja turvallisuutta tutkivan ajatushautomo SaferGloben yleisrahoituksen kokonaan. Leikattuaan SaferGloben rahat Soini ilmoitti, että Suomi ja Turkki jakavat yhteiset demokraattiset arvot.
Vielä syksyllä 2019 Anti Rinteen (sdp.) hallitus myönsi aseidenvientiluvan Turkkiin. Pian tämän jälkeen Turkki hyökkäsi kurdiväestön kimppuun Pohjois-Syyriassa.Kenellekään kansainvälistä politiikkaa edes pintapuolisesti seuraavalle Turkin kurdeihin kohdistama aggressio ei ole voinut tulla yllätyksenä.
On vaikea olla näkemättä ristiriitaa siinä, että Suomi samalla juhlii itse itseään rauhan suurvaltana ja leikkaa rauhantyön resursseja. Vielä räikeämmäksi ristiriidan tekee se, että Suomen valtion merkittäviltä osin omistamien Patrian ja Lapuan kaltaiset asekauppiaat myyvät aseita konfliktialueille ja hallituksille, jotka viis veisaavat ihmisoikeuksista.

Meihin tämä kaikki liittyy monella tavalla. Turkki on esimerkiksi ollut merkittävä kauppakumppani suomalaiselle aseteollisuudelle. Maa on ollut viime vuosina Suomen suurin asekauppakumppani yhdessä Arabiemiraattien kanssa.

Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan vuonna 2019 Suomen hallitus linjasi, että uusia aseidenvientilupia maahan ei enää myönnetä. Tästä huolimatta aseita ja asetarvikkeita on virrannut Suomesta Turkkiin tuon jälkeenkin: aikaisemmin myönnettyjä vientilupia ei näet ole peruttu. Suomalaista asekauppaa seuraavan ja tutkivan SaferGlobe Kari Paasonen kommentoi tätä.

”Suomen laki sanoo, että lupa voidaan perua, jos tilanne muuttuu merkittävästi. Näin ei kuitenkaan oikeastaan tehdä. Jos katsotaan asiaa konfliktin jatkumisen ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, myös tämä voi vaikuttaa kummalliselta.”

”Jos uudet luvat jätetään myöntämättä siksi, että ei haluta viedä sotatuotteita sotaa käyvään maahan, niin silloin tuntuisi loogiselta, että jo myönnetyt luvat peruttaisiin. Ilmeinen syy olla perumatta lupia on, että aseteollisuus vastustaa tätä”, Paasonen jatkoi edelleen.

Suomalaisten aseiden ohella myös suomalaiset turistit ovat kelvanneet Turkille. Matkailu onkin yksi maan merkittävimmistä tulonlähteistä ja turistien tuomille rahoille onkin käyttöä koska esimerkiksi sotiminen on tunnetusti kallista puuhaa. 

Toukokuussa Turkin ulkoministeriö lähestyikin kymmeniä maita, myös Suomea, kirjeitse ja ja toivotteli turisteja tervetulleiksi vielä tänä kesänä. Kiirehtiminen on ymmärrettävää, sillä turismi on tuonut maahan arviolta 30 miljardin euron tulot vuosittain ja korona on pistänyt nuo rahahanat kiinni.

Kuluttajille tulee helposti kiusaus olla miettimättä kulutuspäätöksiin liittyviä laajempia kysymyksiä. Onko esimerkiksi hyväksyttävää lomailla sellaisessa maassa, joka polkee ihmisoikeuksia? Turismi on ollut pitkään Turkin valtiolle merkittävä tulonlähde ja niillä tuloilla on osaltaan taas rahoitettu loputonta sotaa kurdeja vastaan.
Mikä on Turkin-lomia varaavien turistien vastuu tässä prosessissa?

Turismiin liittyy paljon ongelmia, joista monista on viime vuosina puhuttu paljonkin. Barcelonan ja Berliinin kaltaisissa kaupungeissa turistit ovat tallanneet paikalliset jalkoihinsa ja ”aitoja” kokemuksia hakevat matkalaiset ovat pumpanneet asumisen hintaa ylös. Toisaalta turismiin liittyvä lentomatkailu ja sen päästöt ovat ylitsepääsemätön ongelma.

Paikalliskulttuurin ja ympäristöongelmien ohella olisi hyvä huomioida myös se, mitä matkoille jätetyt eurot tukevat. Niin kauan, kun Turkilla riittää rahaa lennättää hävittäjiä, nuo hävittäjät myös lentävät, eikä esimerkiksi EU:n protestoinneilla ole ollut kummoistakaan painoarvoa.

Ei ole tyystin väärin sanoa, että kun turistit lentävät, myös hävittäjät lentävät. Mikäli turistit jättäisivät palaamatta Turkkiin ja ilmoittaisivat syyksi haluttomuuden tukea maan sotaisaa politiikkaa, saatettaisiin viestiä jopa kuunnella.

Ja niin, tietenkään Turkki ei ole alkuunkaan ainoa suomalaisten suosima matkakohde, jonka ihmisoikeustilanne on hirvittävä.

Vaatteet on mun aatteet. Pohjois-Syyrian tilannetta on kommentoitu perinteiseen tapaan t-paitojen printeissä. Myös logoparodioita on nähty, ohessa The North Face -brändistä.