Ilmastoterveisiä Etelästä

Nigeriassa on koulutettu satoja ilmastotoimittajia

Tekstin kirjoittaja Philip Jakpor on toimittaja ja aktivisti Nigerian väkirikkaimmasta kaupungista, Lagosista. Työssään Philip on muun muassa kouluttanut satoja nigerialaisia toimittajia kirjoittamaan ilmastoaiheista asiantuntevasti ja ymmärrettävästi.
Tekstin kirjoittaja Philip Jakpor on toimittaja ja aktivisti Nigerian väkirikkaimmasta kaupungista, Lagosista. Työssään Philip on muun muassa kouluttanut satoja nigerialaisia toimittajia kirjoittamaan ilmastoaiheista asiantuntevasti ja ymmärrettävästi.

Se, mitä tapahtuu yhdessä paikassa, vaikuttaa nykyään usein myös maapallon muihin osiin ja alueisiin. Siksi ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää kaikkialla maailmassa. Jäävuorten sulaminen pohjoisnavalla aiheuttaa epäsuorasti rannikkokaupunkien tulvimista globaalissa etelässä ja Etelä-Nigeriassa sijaitsevan Nigerjoen suiston öljykenttien kasvihuonekaasupäästöt voimistavat aavikoitumista maan pohjoisosissa. Tämänkaltaisten tapahtumien ja muiden ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi ilmastokatastrofin torjumiseen tarvitaan mukaan mahdollisimman paljon ihmisiä.

“Maassamme nähdään jo paljon ilmastonmuutoksen ​​merkkejä”

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat alkaneet näkyä Nigeriassa selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Käännekohtana oli vuosi 2012, jolloin poikkeuksellisen voimakkaat sateet johtivat laajoihin tulviin 21:ssa Nigerian 36 osavaltiosta. Sateet pakottivat hallituksen avaamaan Lagdo- ja Kainji-padot Nigeriassa ja naapurimaassa Kamerunissa, jotta tulvavesi ei romahduttaisi patoja. Patojen avaamisen vuoksi Niger- ja Benue-jokien rantojen kylät tulvivat, viljelymaita tuhoutui tulvavesien mukana ja yli 300 ihmistä kuoli. Sittemmin tapahtuma on toistunut jo useita kertoja.

Toisaalta myös Saharan autiomaa leviää ilmaston muuttumisen myötä maamme pohjoisissa osavaltioissa. Saharan levitessä Chad-järvi on alkanut kutistua siten, että kun vuonna 1963 se oli kooltaan 25 000 km2, on se nyt kooltaan enää 1500 km2, ja kutistuminen jatkuu yhä. Nigerian lisäksi myös naapurimaat Tšad, Niger ja Kamerun tarvitsevat järveä kalastukseen ja maatalouteen. Aiemmin noin 20 miljoonaa ihmistä sai elantonsa järvestä. Järven kuivumisen vuoksi monet paimennusta harjoittavat maanviljelijät ovat jo joutuneet muuttamaan uusille asuinalueille. Tämä on aiheuttanut yhä väkivaltaisemmiksi käyviä konflikteja ihmisten välille, sillä maata ei enää meinaa riittää riittävän ravinnon turvaamiseen ihmisille ja eläimille. Chad-järven kuivuminen on vaikuttanut myös kalanviljelyyn, vähentäntänyt kasteluveden käytön mahdollisuutta maanviljelyssä ja jopa juomaveden määrää.

Maamme eteläosissa, Atlantin valtameren rannoilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät tulvivana merenä. Valtameri on alkanut tulvia moniin suuriin rannikkokaupunkeihin, kuten Lekkiin, Akahiin ja Jakandeen Lagosin osavaltiossa, jossa itse asun. Meri on jo niellyt rannikon kyliä ja Lagosin aiemmin kuuluisia lomakeskuksia, kuten Bar Beachin ja Alfa Beachin. Lähialueiden asukkaat elävät nykyään jatkuvassa tulvien pelossa.

“Kiinnostuin ympäristökysymyksistä työssäni toimittajana”

Olen opiskellut joukkoviestintää korkea-asteen oppilaitoksessa ja 2000-luvun alussa työskentelin maatalouteen ja energiakysymyksiin erikoistuneena toimittajana. Työ sai minut kiinnostumaan vaikutuksista, joita yrityksillä on talouteen, ympäristöön ja ennen kaikkea ihmisiin. Valitettavasti vaikutukset ihmisiin eivät aina ole myönteisiä, ja usein yritykset tekevät paljon töitä piilottaakseen näitä tietoja julkisesta keskustelusta. Toimittajana tutustuin moniin ihmisiin, joiden elämään Shellin kaltaiset suuryritykset ovat vaikuttaneet haitallisesti ja näin miten esimerkiksi yritysten harjoittama kaivostoiminta likaa ilmaa ja voimistaa ilmastonmuutosta. Halusin tuoda näitä ongelmia julkiseen tietoisuuteen.

Vuodesta 2007 lähtien olen työskennellyt Nigerian Maan Ystävissä (Environmental Rights Action /Friends of the Earth Nigeria), joka on ympäristöoikeudellisiin kysymyksiin keskittyvä kansalaisjärjestö. Järjestömme vaatii, että Nigerian hallitus tarttuu ilmastotoimiin vakavissaan. Tavoitteenamme on lopettaa Nigerian riippuvuus fossiilisista polttoaineista ja löytää puhtaita ja turvallisia energiantuotantotapoja. Teemme töitä sellaisten ihmisten puolesta, joiden elämään öljynporaus Nigerjoen suistossa vaikuttaa suoraan, sekä kaikkien niiden puolesta, joihin öljynporauksen aiheuttamat ilmastovaikutukset osuvat.

“Nigeriassa on osaavia ilmastotoimittajia”

Vuonna 2009 aloimme kouluttaa toimittajia, jotta he ymmärtäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia, osaisivat raportoida tapahtumista ja sitä kautta lisäisivät ilmastotoimintaa maassamme kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Nyt olemme kouluttaneet jo yli 200 toimittajaa ilmastonmuutoksen todellisuudesta kaikilta niiltä alueilta maassamme, joihin ilmastonmuutos suoraan vaikuttaa. Koulutukset on toteuttu yhdessä suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön, sekä suomalaisten ympäristötoimittajien kanssa. Työtä on tukenut Suomen ulkoministeriö.

Koulutuksissa toimittajat oppivat ilmastonmuutoksesta ja muista globaaleista ympäristöongelmista ja ymmärtävät paremmin ilmastonmuutoksen merkkejä. Lisäksi he oppivat haastattelutekniikoita ja uusien viestintävälineiden käyttämistä ideoiden levittämisessä sekä verkostoitumistaitoja. Koulutusten myötä toimittajat vierailevat ilmastonmuutoksen koskettamilla alueilla ja kuuntelevat ihmisten tarinoita, joiden myötä ilmastonmuutoksen tragediat saavat inhimilliset kasvot. He oppivat ottamaan hyviä ja merkityksellisiä valokuvia ja kirjoittamaan ilmiöstä ja sen vaikutuksista juttuja, joita kaikki ihmiset Nigerian eri yhteiskuntaluokissa ymmärtävät.

Tätä nykyä kaikista nigerialaisista sanomalehdistä voi lukea hyvin pohjustettuja ilmastonmuutosreportaaseja ja useimmissa tomituksissa on myös ympäristöasioihin keskittynyt toimittaja. Toimittajat ovat myös muodostaneet kestävän ympäristön journalistialoitteen (Journalist Initiative for Sustainable Environment), joka toimii perustana heidän sitoutumiselleen ympäristön puolesta toimimiseen ja mahdollistaa toimittajien verkostoitumisen yli Nigerian rajojen.

Tällä hetkellä meitä kiinnostaa myös se, miten voimme kouluttaa paikallisyhteisöjen ihmisiä tunnistamaan ja dokumentoimaan ilmastonmuutoksen merkkejä sekä kertomaan niiden pohjalta omia vaikuttavia tarinoitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

“Ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia ymmärretään nyt selvästi paremmin”

Kasvava joukko nigerialaisten on nyt tietoisempi ilmastonmuutoksesta ja painostaa hallitusta sitoutumaan ongelmien ratkaisemiseen. Suuren yleisön kasvanutta ymmärrystä on vauhdittanut toimittajien lisääntynyt kyky raportoida ongelmista ja ratkaisun mahdollisuuksista suurelle yleisölle ja poliittisille päättäjille. Myös Nigerian ympäristöministeriö osallistuu nyt enemmän kansainvälisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kuten YK:n ilmastonmuutosta koskeva yleissopimuksen toteuttamiseen (UNFCCC), sekä pyrkii omalta osaltaan auttamaan kansalaisia ymmärtämään ilmiötä.

———————————————————————————

Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Intian ilmastoherätys antaa toivoa

Tekstin kirjoittaja Johannes Urpelainen on ympäristö- ja energiapolitiikan professori ja ohjelmajohtaja Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa, sekä Initiative for Sustainable Energy Policy (ISEP) -ohjelman perustaja ja johtaja.
Tekstin kirjoittaja Johannes Urpelainen on ympäristö- ja energiapolitiikan professori ja ohjelmajohtaja Johns Hopkins -yliopistossa Yhdysvalloissa, sekä Initiative for Sustainable Energy Policy (ISEP) -ohjelman perustaja ja johtaja.

Kävin ensi kerran Intiassa vuoden 2012 syksyllä. Nykyään maa on minulle kuin kolmas koti Suomen ja Yhdysvaltojen ohella. Minulla on ystäviä ympäri maata, eikä intialaisten vieraanvaraisuutta voita mikään. Pari euroa maksava kasvisateria pohjoisintialaisen moottoritien varresta pesee minkä tahansa Michelin-ravintolan tarjonnan.

Matkustan Intiaan 2-3 kertaa vuodessa tutkimaan aurinkovoimaa, sähköntuotantoa, ilmastonmuutosta, metsäkatoa ja muita ympäristöasioita. Viime vuonna olemme muun muassa testanneet Intian maaseudun sähköistämisohjelman tehokkuutta ja arvioineet aurinkovoiman vaikutuksia syrjäisten ja pienten kylien elämään ja elinoloihin.

“Ensimmäisellä reissullani Intiassa ymmärsin todella, miten epäoikeudenmukainen ilmastonmuutos on.”

Ensimmäisen reissuni kohokohta oli vierailu Toni-kylään. Uttar Pradesh -osavaltion tasankojen vehreys oli aivan upeaa Delhin melun ja saasteiden jälkeen. Koko matka oli oikeastaan pelkkää sattumaa. Etsin jotain uutta sapattivapaata varten, ja olin aiemmin Princetonin yliopistossa tutustunut intialaiseen mieheen, ystävääni Arunabha Ghoshiin, joka toimii nykyään Council on Energy, Environment and Water (CEEW) -nimisen delhiläisen järjestön toimitusjohtajana. Hänestä oli oikein hyvä idea, että tulisin pariksi viikoksi käymään. Aurinkovoimalle oli kuulemma kysyntää ja teimme kylässä asiasta pienen kyselytutkimuksen.

Kylän asukkaiden kasvihuonekaasupäästöt olivat aivan minimaaliset. Joillain oli sähköt kotona ja valot joskus päällä, toisilla ei sitäkään. Kenelläkään ei ollut autoa ja kukaan ei ollut koskaan istunut lentokoneessa. Ensimmäinen haastateltavamme, noin 50-vuotias mies, ei omistanut mitään muuta kuin vanhan polkupyörän. Hän teki toisten pelloilla töitä ostaakseen ruokaa itselleen ja sairaalle äidilleen. Nämä ihmiset eivät ilmastonmuutosta ole aiheuttaneet, mutta he kärsivät siitä ensimmäisten joukossa. Maanviljelijät kertoivat minulle tulvista ja kuivuudesta, jotka ovat pahentuneet viimeisten vuosien aikana ja ajaneet monta perhettä köyhyyteen ja velkaan huonon sadon vuoksi. Tutkimus kertoo, että Intiassa äärimmäiset sääilmiöt satokaudella aiheuttavat itsemurhia.

Intiassa ilmastonmuutos aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja uhkaa yli miljardin ihmisen tulevaisuutta. Maan pieni keskiluokka elää kuin rikkaat amerikkalaiset, mutta valtaosalla ihmisistä päästöt ovat edelleen matalalla tasolla. Intialaisten näkökulmasta on väärin, että amerikkalaiset ja eurooppalaiset vaativat päästövähennyksiä eivätkä itse tee paljon enemmän. Silti Intian oma ilmastotyö on jo alkanut. Pääministeri Modi on sitoutunut 175 gigawattiin uusiutuvaa energiaa vuoteen 2022 mennessä. Se on aika paljon, kun otetaan huomioon, että nykyisin Intian koko sähköntuotannon kapasiteetti on noin 340 gigawattia. Intiassa on useita järjestöjä, jotka tekevät väsymättä työtä kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Tammikuussa aurinko ei usein paista, mutta suurimman osan vuodesta Intian aurinkopotentiaali on erinomainen. Nämä aurinkopaneelit tuottavat sähköä mikroverkkoon, jota paikalliset kotitaloudet ja yritykset käyttävät sähkökatkojen aikana.
Tammikuussa aurinko ei usein paista, mutta suurimman osan vuodesta Intian aurinkopotentiaali on erinomainen. Nämä aurinkopaneelit tuottavat sähköä mikroverkkoon, jota paikalliset kotitaloudet ja yritykset käyttävät sähkökatkojen aikana.

“Intian ilmastotyö motivoi.”

Mikään maa maailmassa ei tarvitse niin paljon energiaa tulevaisuudessa kuin Intia. Väestö kasvaa ja talous kasvaa. Jos Intia sijoittaa puhtaaseen energiaan, ilmastonmuutoksen torjuminen on vielä mahdollista. Jos Intia rakentaa hiilivoimaa niin kuin Kiina aikoinaan, maailman ilmaston tilanne muuttunee pahempaan suuntaan nopeasti. Uusiutuvan energian kilpailukyky ja Intian ilmastoherätys antavat kuitenkin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Viime vuonna Intia lisäsi uusiutuvaa sähkökapasiteettia yli 13 gigawattia, kun taas hiilivoiman kapasiteetti kasvoi vain noin kaksi gigawattia.

———————————————————————————

Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Kun koulu kannustaa mielenosoituksiin

Selvitimme, mitkä ovat pelisäännöt silloin, kun koulu tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua mielenilmaukseen. Asiantuntijoiden viesti on selvä: kannustusta tarvitaan.

Ruotsalainen Greta Thunberg, 15, on noussut kuluneen syksyn aikana maailman maineeseen nuorena ilmastosankarina. Hän jäi koululakkoon ennen Ruotsin syksyn 2018 eduskuntavaaleja, koska aikuiset eivät hänen mielestään ole tarpeeksi huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vaalien jälkeen Greta jatkaa lakkoilua perjantaisin.

Gretaa on alettu tukea mielenilmauksissa ympäri maailmaa. Helsingissäkin eduskuntatalon portailla on aikuisten lisäksi istunut Gretan tukena jo satoja lapsia ja nuoria, joista moni on saapunut paikalle opettajan kanssa koulupäivän osana.

Koululaiset ovat osallistuneet mielenilmauksiin kautta aikain, mutta aiheeseen suhtaudutaan Suomessa monesti hiukan arkaillen. Asiantuntijoiden mukaan tarvetta sellaiselle ei ole.

Eduskuntatalon portailla on osoitettu mieltä ilmaston puolesta joka perjantai syyskuun lopusta alkaen.
Eduskuntatalon portailla on osoitettu mieltä ilmaston puolesta joka perjantai syyskuun lopusta alkaen.

Oppilaita tulee kannustaa vaikuttamaan

Opetussuunnitelmien mukaan koulun tehtävä on tukea oppilaiden kasvua aktiiviseen ja osallistuvaan kansalaisuuteen, eli tarjota vaikuttamiskasvatusta ja mahdollistaa oppilaille vaikuttamisen kokemuksia käytännössä. Oppilaista kumpuavan vaikuttamisen tarpeen huomioon ottaminen on oleellista.

Koulussa opetellaan laatimaan yleisönosastokirje, tutustutaan yhdistystoimintaan ja harjoitellaan varjovaalien avulla äänestyksen käytäntöjä. Rauhanomaiset mielenosoitukset ovat tärkeä kansalaisten osallistumisen keino ja siksi myös niitä voidaan opiskella muiden laillisten vaikuttamistapojen ohella. Koulun kanssa voidaan osallistua sellaisiin mielenilmauksiin, jotka vastaavat koulun arvopohjaa ja kasvatustavoitetta. Mielenosoituksessa oppimisen tapa on hiukan tavallisuudesta poikkeava, mutta opetuksen sisältö vastaa luokkahuoneessa opittua. Asian käytännönläheinen ja perusteellinen työstäminen yhdessä syventää oppilaan ymmärrystä kansalaisvaikuttamisesta ja mielenilmauksen aihepiiristä ja voi näin olla jopa pedagoginen etu.

Vuonna 2017 julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten halukkuus ja kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan on laimeaa ja heidän luottamus omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina oli kansainvälisesti vertailtuna heikkoa. Tutkimuksen mukaan luottamus omiin kykyihin on yhteydessä tulevaan aktiiviseen osallistumiseen. Parempi luottamus ennakoi todennäköisyyttä osallistua laillisiin mielenilmauksiin, äänestää ja osallistua muihin poliittisen toiminnan muotoihin. Tutkimus toteutettiin 8.-luokkalaisille, eli 13-17-vuotiaille nuorille yli 20 maassa ympäri maailmaa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan ajatella, että tukemalla lasten ja nuorten vaikuttamistaitoja heistä kasvaa aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita. Mielenilmaukseen osallistuminen koulun puitteissa voi olla siihen yksi tapa.

WWF, Helsingin opetusvirasto, Ilmastokatu ja helsinkiläiset koulut juhlistivat vuoden 2016 Earth Hour -tapahtumaa Iso-roobertin kadulla. Paikalla oli 1500 oppilasta ja opettajaa. Kuva: Paula Kallio /WWF
WWF, Helsingin opetusvirasto, Ilmastokatu ja helsinkiläiset koulut juhlistivat vuoden 2016 Earth Hour -tapahtumaa Iso-roobertin kadulla. Paikalla oli 1500 oppilasta ja opettajaa.
Kuva: Paula Kallio /WWF

Mielenosoittaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

Mielenosoitukset voivat olla monenlaisia. Eduskuntatalolla portailla istuminen on vain yksi esimerkki siitä, miten monin tavoin kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisesti tärkeisiin kysymyksiin. Mielenosoitus voi olla esimerkiksi perinteinen vappumarssi puheineen, hiljainen kynttilätilaisuus jonkin tapahtuman muistoksi tai iloinen puistopiknik.

Koulu voi järjestää mielenilmauksen itse tai osallistua toisen tahon järjestämään ilmaukseen. Ensimmäisessä tapauksessa tiedossa on monenlaista antoisaa järjestelytyötä, kuten suunnittelua, tiedottamista ja turvallisuussuunnitelmien tekoa. Toisen tahon järjestämään tapahtumaan osallistuminen vaatii vähemmän etukäteistyötä, jolloin toimet liittyvät lähinnä oppilaiden ja huoltajien kuulemiseen. Jos koululta lähtee mielenilmaukseen iso määrä oppilaita, kannattaa järjestäjälle ehkä ilmoittaa tästä, jotta esimerkiksi liikenneturvallisuusjärjestyihin voidaan tarvittaessa kiinnittää erityistä huomiota.

Pakollinen mielenosoittaminen ei kuulu demokratiaan. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että tämä on myös koulussa lapselle tai nuorelle vapaaehtoista. Mielenilmauksiin liittyy usein tietynlaista ryhmäpainetta ja opettajan olisikin kyettävä luomaan ilmapiiri, jossa kukaan ei joudu hankalaan asemaan kantansa vuoksi, oli se millainen hyvänsä. Vaikka oppilas ei haluaisi osallistua mielenosoitukseen, voi hän silti lähteä opintoretkelle mukaan havainnoimaan tapahtumaa. Opittavaa ja seurattavaa on paljon: mitä mielenilmauksessa tapahtuu, ketä on mukana, minkä puolesta, tai mitä vastaan mieltä osoitetaan ja miten osallistujat ilmaisevat kantojaan.

Voidakseen tehdä itsenäisen päätöksen mielenosoitukseen osallistumisesta, on oppilaan tunnettava sen aihe. Kuten missä tahansa opintokäynnissä, on mielenilmauksessakin tärkeää tehdä pohjatyöt hyvin. Etukäteen voidaan keskustella mielenosoitusten yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mielenilmauksen aiheen taustoista ja tavoitteista, sekä tehdä mukaan kyltit ja hioa iskulauseet. Myös huolellinen jälkityöstö on tarpeen. Näin käynti ei jää irralliseksi ohjelmanumeroksi, vaan tarjoaa oppilaalle omakohtaisen merkityksen. Jos mahdollista, voi esi- ja jälkityöt olla hedelmällistä toteuttaa eri oppiaineiden yhteistyönä.

Huoltajille viestiminen on tärkeää

Mielenilmauksiin osallistuminen ei ole kouluissa aivan tavallista, ja on ymmärrettävää, että se saattaa herättää kysymyksiä oppilaiden huoltajien keskuudessa. Avoimuus on erittäin tärkeää: huoltajille kannattaa etukäteen selvittää mistä on kyse, millaisesta tapahtumasta on kyse, ja miksi toiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Oppilailla on monenlaisia taustoja, ja käsitykset suomalaisten mielenilmausten luonteesta saattavat vaihdella. Voi olla, että oppilaiden vanhemmatkaan eivät ole osallistuneet mielenilmaukseen eivätkä tiedä, mistä on kyse. Mielenosoittamisen kulttuuri myös vaihtelee eri maissa.

Oppilaiden turvallisuus on luonnollisesti koulun ykkösprioriteetti, eikä se ole ristiriidassa mielenilmauksiin osallistumisen kanssa. Suomalaiset mielenosoitukset ovat lähes poikkeuksetta rauhallisia, ja niistä ilmoitetaan etukäteen poliisille, joka valvoo tapahtumaa ja huolehtii tarvittaessa myös liikennejärjestelyistä.  Koulun viestinnässä kannattaa kuitenkin jo etukäteen lievittää turvallisuuskysymyksiin liittyvää huolta. Lisäksi esimerkiksi rehtorin kannattaa valmistautua vastaamaan huoltajien mieltä mahdollisesti askarruttaviin kysymyksiin.

Hyvästä viestinnästä huolimatta negatiivisen huoltajapalautteen mahdollisuus on haastattelemiemme asiantuntijoiden kokemusten mukaan olemassa. Koulun ja opettajan on hyvä muistaa, ettei palautteesta tarvitse hätääntyä tai lannistua. Uudenlaiset opetusmuodot voivat herättää keskustelua, ja huoltajalla on oikeus saada tietää, millaiseen tapahtumaan lapsi on osallistumassa ja millaiset pelisäännöt mielenilmausvierailua varten on sovittu.

Rehtorin tuki opettajalle on tärkeää niin huoltajien palautteen käsittelyssä kuin monipuolisten oppimisympäristöjen, myös mielenilmausten hyödyntämisessä koulussa. Myös oppilaiden ja huoltajien kiitokset ja positiivinen palaute voivat kannustaa koulua.

Kruununhaan yläasteen oppilaiden itse perustama ilmastoryhmä oli mukana mielenilmauksessa eduskuntatalon portailla lokakuussa 2018.
Kruununhaan yläasteen oppilaiden itse perustama ilmastoryhmä oli mukana mielenilmauksessa eduskuntatalon portailla lokakuussa 2018.

*****

Opetushallitus on varovaisen myönteinen

Opetushallitus ei ole antanut mielenilmauksiin liittyen erillistä ohjeistusta, vaan ratkaisut asiassa tehdään paikallisesti koulun tasolla. Perusopetusasetuksen mukaan osa koulun työajasta saadaan käyttää yhteisiin tapahtumiin, ja mielenilmauksiin osallistuminen voidaan tällaiseksi tulkita.

Mielenilmaukseen osallistuminen ei saa olla pelkästään yhden opettajan näkemykseen perustuva asia, vaan päätäntävalta asiasta on opetuksen järjestäjällä ja koulun rehtorilla. Tärkeää on, että mielenilmaus on muiden koulun tapahtumien tavoin uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton. Myös huoltajien näkemyksiä on hyvä huomioida etukäteen.

Vastuukysymysten vuoksi tarkat tiedot tapahtumaan osallistumisesta tulee merkitä koulun lukuvuosisuunnitelmaan, jota monissa kunnissa voidaan täydentää lukuvuoden aikana. Oman kunnan ja vakuutusyhtiön käytännöt kannattaa selvittää erikseen.

*****

Innostuitko ideasta?

Perjantait Gretan kanssa Eduskuntatalon portailla Helsingissä joka perjantai klo 9-12 ainakin kevään 2019 eduskuntavaaleihin asti

– Koko Suomi istuu Gretan kanssa 30.11.2018. Lisätietoa fb-tapahtumasta.

– Järjestäkää oppilaiden kanssa polkupyöräparaati koulussa. Ohjeet täältä.

– Kannustakaa kuntapäättäjiä suurempiin ilmastotekoihin lasten ja nuorten kirjeiden, piirrustusten, runojen ja sarjakuvien avulla. Ohjeet täältä.

Juttua varten on haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Jan Löfström/ HY, Jukka Rantala/ HY ja Liisa Pohjolainen/ Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja/ Helsingin kaupunki. Opetushallituksen kannan kertoi yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen.

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Malesiassa heräillään ilmaston muuttumiseen

“Uusi valtapuolueemme on aiempaa ympäristömyönteisempi, mutta yleisesti ilmastotietoisuus on maassamme vielä puutteellista”, sanoo malesialainen kansainvälisiä suhteita opiskellut Aznita Pharmy.

Tekstin kirjoittaja Aznita Pharmy on juuri valmistunut kansainvälisten suhteiden yliopisto-opiskelija Petaling Jayan kaupungista Malesiasta. Hän kiinnostui ympäristöasioista jo lapsena ja haluaa työskennellä ilmastoaiheiden tutkijana.
Tekstin kirjoittaja Aznita Pharmy on juuri valmistunut kansainvälisten suhteiden yliopisto-opiskelija Petaling Jayan kaupungista Malesiasta. Hän kiinnostui ympäristöasioista jo lapsena ja haluaa työskennellä ilmastoaiheiden tutkijana.

Olen seurannut ilmastoasioita jo vuosien ajan. Sain juuri päätökseen maisteriopintoni Japanin kansainvälisessä yliopistossa ja lopputyössäni tutkin eri tavoin kehittyneiden maiden mahdollisuuksia saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Nyt etsin työpaikkaa tutkimusinstituutista tai ajatushautomosta, jossa voisin tutkia työkseni politiikkaa, diplomatiaa, energiakysymyksiä ja ilmastonmuutosta. Haluan tehdä töitä etsien ratkaisuja maailman isoihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen.

Kiinnostuin ympäristöaiheista ja eläimistä jo alakoulussa. Kuuluimme ystävieni kanssa Luonnonystävien Kerhoon. Inspiroiva opettajamme herra Rahimy osasi taitavasti vahvistaa kiinnostustamme ja rakkauttamme planeettaa ja sen kasveja ja eläimiä kohtaan. Yliopiston lopputyötä tehdessäni luin ympäristöliikkeestä paljon ja samalla ymmärsin miksi Äiti maasta huolehtimisesta puhuttiin niin paljon kouluaikanani. Vuonna 1992 kun aloitin Luonnonystävien kerhossa, solmittiin myös Rion kestävän kehityksen sopimus. En muista miten aihetta käsiteltiin tuolloin mediassa, mutta keskustelu ehkä rohkaisi orastavaa ympäristönsuojelijaa minussa. Siitä lähtien tiesin, että planeettamme tarvitsee suojeluamme.

Yleisesti ilmasto- ja ympäristötietoisuus ovat matalalla tasolla Malesiassa. Mielestäni tarvitaan lisää kasvatus- ja koulutustyötä ja -ohjelmia niin lasten ja nuorten, kuin aikuisten ja yritystoimijoidenkin keskuudessa. Tämä on välttämätöntä, jos maamme haluaa saavuttaa Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

”Tähän asti Malesia on selvinnyt luonnonkatastrofeista naapurimaita helpommalla”

Maamme ei ole toistaiseksi sijainnut esimerkiksi suurten taifuunien reiteillä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat kuitenkin jo alkaneet tuntua meidänkin maassamme. Sademäärät ovat ajoittain kasvaneet tavanomaisia monsuunisateita huomattavasti suuremmiksi, mikä on johtanut viime vuosina valtaviin tulviin. Viime vuonna yli 14 000 ihmistä piti evakuoida tulvien vuoksi. Luonnonvara- ja energiaministerimme mukaan ilmastonmuutos voimisti monsuunisateita.

Malesia on ylemmän keskitulotason kehitysmaa, samoin kuin esimerkiksi Meksiko, Kiina ja Turkki. Meidänkin haasteenamme on se, että kehittymisen lisäksi meidän pitäisi pystyä toteuttamaan kasvu kestävällä tavalla ja siirtyen matkan varrella vähähiiliseen talouteen. Mielestäni kehittyneillä mailla on moraalinen velvoite auttaa taloudellisesti köyhempiä maita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, etenkin silloin kun kyse on kaikkein köyhimmistä maista. Tietysti köyhiä maita jo tuetaankin, mutta apua tarvitaan vielä enemmän ja nopeammin.

“Malesia on jo aloittanut omien päästöjensä vähentämisen.”

Olemme parantaneet julkisen liikenteen toimivuutta, jotta ihmiset käyttäisivät vähemmän yksityisautoja. Monet eivät aiemmin halunneet käyttää julkisia kulkuneuvoja, koska eivät pitäneet niitä riittävän turvallisina tai siisteinä, eivätkä julkisen liikenteen kulkureitit olleet tarpeeksi saavutettavia. Nyt parannuksia on tehty paljon ja uusia junalinjoja on rakennettu. Pääkaupunkimme Kuala Lumpur on ollut tunnettu ruuhkistaan ja julkisen liikenteen parannukset ovat helpottaneet myös ruuhkia.

Aznitan kotikaupunki Petaling Jaya on yli 600 000 asukkaan kaupunki Kuala Lumpurin kyljessä. Se on kehittynyt nopeasti yhdeksi Malesian tärkeimmistä kaupungeista. Kuvan lähde: starproperty.com.my
Aznitan kotikaupunki Petaling Jaya on yli 600 000 asukkaan kaupunki Kuala Lumpurin kyljessä. Se on kehittynyt nopeasti yhdeksi Malesian tärkeimmistä kaupungeista. Kuvan lähde: starproperty.com.my

Malesia kuuluu myös maailman johtaviin palmuöljyn tuottajiin ja palmuöljy on maamme keskeinen vientituote. Hallitus on vast´ikään päättänyt jäädyttää palmuöljyplantaasien laajennukset. Samalla metsäalueita, jotka kattavat tällä hetkellä 50% maamme maapinta-alasta, pyritään suojelemaan. Edistysaskelista huolimatta kehitys ei ole yksinomaan positiivista, vaan erilaisia ristiriitoja ja konflikteja esiintyy jatkuvasti. 

Malesiassa on maailman monimuotoisimpiin kuuluvia luontoalueita, joissa asuu muun muassa tapiireja, tiikereitä ja elefantteja. Monet näistä alueista ovat jatkuvasti uhattuna kaupunkikehityksen ja maatalouden kasvun vuoksi. Kuva: WWF-Malaysia / David James
Malesiassa on maailman monimuotoisimpiin kuuluvia luontoalueita, joissa asuu muun muassa tapiireja, tiikereitä ja elefantteja. Monet näistä alueista ovat jatkuvasti uhattuna kaupunkikehityksen ja maatalouden kasvun vuoksi. Kuva: WWF-Malaysia / David James

“Maamme hallinnossa on lähiaikoina tapahtunut historiallisia muutoksia.”

Viime toukokuussa maatamme 61 vuotta johtanut puolue hävisi vaalit ja valtaan astui uusi puolue nimeltään Toivon liitto (Hope Alliance). Tämä on merkki siitä, että demokratia edelleen toimii maassamme. Uudessa puolueessa tunnutaan olevan edeltäjää halukkaampia kuuntelemaan ja keskustelemaan ympäristöasioista. Hetki sitten energia-, tiede-, teknologia-, ympäristö- ja ilmastonmuutosministeriö asetti 20% tavoitteen uusiutuvien energiamuotojen tuotannolle vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa isoa kasvua nykyiseen 2% verrattuna ja vastaa samalla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitettamme, jonka mukaan olemme sitoutuneet vähentämään co2-päästöjämme 45% vuoteen 2030 mennessä.

Olen nyt aiempaa toiveikkaampi sen suhteen, että todellakin pystymme tähän.

Aloituskuva: WWF-Malaysia/Mazidi Ghani

———————————————————————————

Teksti on osa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeen blogisarjaa, jossa julkaistaan globaalin etelän ilmastotoimijoiden kirjoituksia. Seuraa hanketta Facebookissa!

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä:

Tervetuloa mukaan kuulemaan ilmastoterveisiä Etelästä!

Tulvia, katastrofeja, kuivuutta, nälkää. Tuhansia kuolleita, pakolaisvirtoja, hukkuvia kaupunkeja. Ilmastonmuutos tulee, tappaa ja tuhoaa. Mikä näissä uutisissa jää kertomatta ja mikä ei pidä paikkaansa?

Näihin kysymyksiin vastataan juuri alkaneessa Ilmastoterveisiä Etelästä -hankkeessa, jonka keskiössä on stereotypioiden rikkominen ja ilmastoviestien tarkasteleminen uudella tavalla.

Syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana hankkeessa julkaistaan Etelän ilmastotoimijoiden kirjoittamien blogikirjoitusten sarja, animaatiovideo sekä Häiriköt-päämajan tekemiä vastamainoksia ja niitä pohjustavat artikkelit. Hankkeessa tullaan kuulemaan mm. ilmastonmuutokseen liittyvästä vesikriisistä Intiassa, aurinkovoiman käytön lisääntymisestä Nepalin vuoristokylissä, ugandalaisesta ympäristötaiteesta ja ilmastojournalismin tilasta Nigeriassa.

Hankkeen järjestävät yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto, Äidinkielen opettajien liitto ja Häiriköt-päämaja. Suuren yleisön ohella opettajat ovatkin hankkeen keskeisin kohderyhmä. Heille hankkeen aiheista laaditaan taustamateriaalia, oppimistehtäviä ja helposti käyttöön otettava oppituntikokonaisuus. Lisäksi  hankkeen aihepiireistä järjestetään kevään 2019 aikana koko päivän opettajankoulutus kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla maata. Hankkeen toteutumisen on mahdollistanut EU:n tukema Frame, Voice, Report -hanke, jota koordinoi Suomessa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa.

Ilmastonmuutos on loppumaton erilaisten näkökulmien lähde ja sellaisena sitä pyritään hankkeessa myös käsittelemään. Osa näkökulmista saattaa äkkiseltään tuntua jopa toisilleen vastakkaisilta.

Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne on maapallolla hyvin vakava, mutta ratkaisun avaimet ovat edelleen käsissämme. Globaali etelä on ilmastonmuutoksen kärsijä, mutta toisaalta Etelässä on valtavasti asian suhteen aktiivisia toimijoita. Me kaikki vaikutamme ilmastoon omilla kulutusvalinnoillamme ja koska kulutamme Suomessa enemmän kuin maailmassa keskimäärin, meillä on myös paljon vaikutusvaltaa.

Pelkillä kulutuskäyttäytymisen muutoksilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan saada riittävästi hidastettua, vaan sen oheen tarvitaan aktiivista yhteiskunnallista osallistumista ja päätöksentekoa. Ilmastojärjestelmässä tapahtuu muutoksia jatkuvasti kaikkialla, mutta suuri osa muutoksista on vähittäisiä eikä päädy uutisiin ainakaan meille Suomeen saakka. Media muovaa aihepiiriin liittyviä ajatuksiamme enemmän kuin ehkä arvaammekaan. Miten median välittämät viestit vaikuttavat siihen miten me hahmotamme ilmastonmuutoksen seurauksineen ja ratkaisumalleineen? Onko kuvamme todellisuuteen perustuva vai valikoimmeko viesteistä tietoisuuteemme kenties vain osan?

Hankkeen etenemistä ja sen aihepiireihin liittyvää uutisointia voi seurata Ilmastoterveisiä Etelästä -Facebook-sivulla. Twitterissä keskustelua hankkeen aihepiireistä käydään hastagillä #ilmastoterveisia. Tervetuloa mukaan!

 

Ilmastoterveisiä Etelästä -hanketta toteuttavat yhteistyössä Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Äidinkielen opettajain liitto ja Häiriköt-päämaja. Hanke saa EU-rahoitusta Kepan Suomessa jakaman FVR-hankkeen kautta. Ilmastoterveisia-logot
Jaa tämä: