porsitushäkki

Liha on itsemurhaa

Tuotantoeläimistä ja pyydetyistä villieläimistä siirtyy sairauksia ihmisiin. Olemmeko tosiaan valmiita hyväksymään pandemiat, jotta saisimme syödä lihaa?

Olemme jo pitkään tienneet, että tuotantoeläimet ja villieläinten läheisyys altistavat meidän erilaisille muista eläimistä ihmisiin siirtyville taudeille ja sairauksille – eli zoonooseille. Tämä on ollut se hinta, jonka olemme olleet valmiita maksamaan lihasta.

Tuotantoeläimet kärsivät monenlaisista vaivoista ja sairauksista. Jotkut fyysiset vaivat, kuten sorkkatulehdukset voivat olla seurausta olosuhteista. Sarvien polttamisen – eli nupouttamisen – tuottama kipu on seurausta ihmisen tarkoituksellisesta
toiminnasta.
Tuotantoeläimillä on myös lukuisia sairauksia, joista osa tarttuu toisiin tuotantoeläimiin ja osa voi tarttua myös ihmisiin. Tiiviiseen tilaan ahdetussa eläinpopulaatiossa riski sairauksien tarttumisesta on korkeampi ja tuotantoeläimet nostavat myös ihmisiin siirtyvien sairausten – ns. zoonoosien – todennäköisyyttä. Zoonoosit ovat hyvä muistutus siitä, että tuotantoeläimet eivät ole ainoita, jotka maksavat terveydellään hinnan eläintuotannosta – esimerkiksi hullun lehmän tauti ja antibioottiresistenssit bakteerit ovat kylväneet kuolemaa myös ihmispopulaatiossa.

Nykyään tätä hintaa ei tietenkään olisi pakko maksaa, koska vaihtoehtojakin on.

Vuonna 2020 monilla on epäilemättä päällimmäisenä mielessä korona ja sen myötä joku ehkä hieman epämääräinen ajatus kiinalaisista villieläintoreista. Itse olen tietenkin sitä mieltä, että moiset torit olisi pitänyt sulkea jo aikaa sitten, mutta eivät nämä ongelmat liity pelkästään kiinalaisten tekemisiin.

Ongelma on Kiinaa isompi. Ennen koronaa 2000-luvulla on ehditty jännittää esimerkiksi sika- ja lintuinfluenssoja ja kukapa ei muistaisi esimerkiksi ruttoa tai tuberkuloosia. Myös salmonellan kaltainen sitkeä vitsaus hyötyy lihanhimostamme. Käyn itse säännöllisesti verenluovutuksessa ja aina sinne mennessä kysellään että oletkos käynyt Iso Britanniassa silloin ja silloin – koska hullun lehmän tauti. Ja Hollannissahan turkistarhoilla havaittiin koronaa minkeissä, eli saattaa Pohjanmaallakin jännittää jossain vaiheessa tämä.

Myös eurooppalainen – sivistyneenä pidetty – tapa tuottaa lihaa ruokapöytiin näyttäisi osaltaan liittyvän siihen, että korona niittää väkeä täällä. Esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa koronan kourissa ovat kärvistelleet alueet, joissa on paljon lihantuotantoa ja joissa syötetään eläimille mittavasti antibiootteja. Runsas antibioottien käyttö johtaa puolestaan bakteerikantoihin, jotka ovat vastustuskykyisiä antibiooteille ja sitten nämä antibioottiresistenssit bakteerit riehuvat koronan heikentäneiden ihmisten keskuudessa (toki myös muulloinkin). Tuotantoeläimille antibiootteja syötetään, jotta he selviäisivät tuotanto-olosuhteista hengissä kunnes heidät tapetaan.

Sen lisäksi, että tuotantoeläimistä siirtyy sairauksia ihmisiin, on niiden tuotannon ympäristövaikutukset merkittäviä. Myös eläinten kärsimys on erottamaton osa prosessia. Esimerkiksi joulukinkun takana on aina emo, jolta on riistetty jälkikasvu ja maitolitra syntyy vain lehmältä kielletyn äitiyden myötä.

Tämä eläinten ja zoonoosien välinen kohtalonyhteys ei tietenkään ole mikään uusi ilmiö. Ylellä oli kiinnostava artikkeli, jossa todettiin, että Amerikan mantereella 80-90 prosenttia alkuperäisväestöstä kuoli puolessatoista vuosisadassa tauteihin siksi, että tuotantoeläinten kanssa jo pidempään puljanneet eurooppalaiset toivat mukanaan zoonooseja, jotka olivat niittäneet väkeä Euroopassa jo aikaisemmin ja valloittajilla oli kehittynyt vastustuskyky niille.

Eli ensin tuotantoeläimiltä saadut taudit olivat tappaneet väkeä Euroopassa ja sitten ne tekivät saman Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Ehkä tätä voi pitää eläinten kostona ja moisesta kannattasi tietenkin ottaa opikseen.

Lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen kommentoi Ylelle, että Pohjois-Amerikassa oli ennen Kolumbusta seuranneita valloittajia vähemmän vaarallisia tauteja, koska alkuperäisväestön elämäntapa ei tukeutunut niin paljoa eläinten kesyttämiseen. Saivat sitten tuta tämän eurooppalaisen elämäntavan seuraukset ja tietenkään he eivät koskaan päässeet tokenemaan tuosta turboahdetusta tauticocktailista, koska eurooppalaiset valloittajat tallasivat parhaansa mukaan maihin ne, jotka taudeista selvisivät.

Kun suuri osa maailmasta on nyt pistetty hätäjarrutuksella seis, tulee yksi koronapandemian perintö olemaan raunioitunut globaali talous. Jo maaliskuussa YK esitti arvion, että koronapandemia tulisi maksamaan ainakin biljoona (siis 1 000 000 000 000) dollaria. Oikeasti näitä asioita on lähes mahdotonta arvioida, mutta lienee kaikki olemme samaa mieltä, että kalliiksi tämä tulee ja että entiset puheet kestävyysvajeista tulevat olemaan pientä.

Rahaahan saa tietysti sillä että sitä tehdään ja uutta luodaankin kaksin käsin. Mutta kyllä tässä lihapullille muodostuu sitä hintaa jo melkoisesti.

Länsimaissa on päässyt kehittymään ajatus ja kulttuuri, joka perustuu jatkuvasti halpuutettavaan lihaan. Lihaa syövät heterot eivät keskustelujen perusteella selviä edes yhtä ateriaväliä ilman lihaa, vaikka lihan mussuttamisen haitalliset terveysvaikutukset ovat hyvin tiedossa. Ja kun kouluissa on esitetty kasvisruokapäiviä, ovat fanaattisimmat lihaanit pakanneet lastensa reppuihin lihaeväitä, etteivät lapset riudu ja kuole moiseen heitteillejättöön.

Tämä video taitaa olla ajankohtainen vielä pitkään. 

Tätä länsimaista vaurautta ja elämäntapaa on sitten kopioitu muualla. Harmillisesti yksi seuraus tästä on ollut lihankulutuksen lisääntyminen muuallakin. Että hyvä legacy, Eurooppa.

Kun siis istut karanteenissa ja murehdit oman ja läheistesi terveyden sekä oman ja läheistesi talouden puolesta, niin muista, että tätä kriisiä ei olisi ilman sitä pakottavaksi koettua tarvetta syödä lihaa. Toisinkin olisi voinut mennä.

Itse toivoisin, että kun jatkossa puhumme lihan hinnasta muistaisimme myös vuoden 2020 (ja väistämättä edessä olevat seuraavat) pandemiat. Tämä ajatus asettaa halpuutuskampanjat hieman toiseen valoon.

Jaa tämä: