Vapo

Kapinamieltä suolla

Joukko kansalaisia vaelsi suolle koleana marraskuisena päivänä. Tarkoitus oli pysäyttää valtion aikeet tuhota tuo suo.

Täyttääkseen Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukset Suomen on leikattava päästöjään merkittävästi. Antti Rinteen hallitus onkin linjannut, että Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja siitä teki entistä vaikeammin saavutettavan se, että Luonnonvarakeskus Luken uudet arviot Suomen metsien hiilinielun suuruudesta leikkasivat noin puolet aiemmin oletetusta pois. Eli toivottua pienemmät nielut tarkoittavat vastaavasti tarvetta pudottaa päästöjä entistäkin dramaattisemmin.

Heinä-Vaajersuo Miehikkälässä, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien rajan läheisyydessä on vaarassa. Valtionyhtiö Vapo kaavailee sen kuivaamista ja turvetuotantoon ottamista

Kasvavien ja kasaantuvien päästöjen leikkaustarpeiden rinnalla vaikuttaa ristiriitaiselta, että valtionyhtiö Vapo kaavailee uusien soiden ojittamista ja kuivattamista turpeen nostoa varten. Soiden ja turvemaiden kansallisessa strategiassa turvetuotantoon tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä 58 000 hehtaaria uutta tuotantoaluetta.

Turpeen energiakäytöstä luopumista ja uusien turvetuotantoalueiden perustamista vastustava Suomanifesti-ryhmä kokoontui marraskuisena lauantaina Miehikkälään, jossa Vapo kaavailee Heinä-Vaajersuon tuhoamista.

Ennen suolla siirtymistä tapahtuman koollekutsuja Emmi Liinalaakso sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) pitivät puheet.
Hautalan mukaan uusia turpeennostolupia ei pitäisi enää myöntää ja pitäisi tutkia mahdollisuuksia perua jo myönnettyjä lupia. Hänen mukaansa tarvitsemme uusia tapoja tuottaa hyvinvointia.

Suomanifesti-ryhmä perustettiin noin kuusi viikkoa ennen tapahtumaa. Sen tavoitteena on saada turpeen poltto loppumaan Suomessa. Ryhmän perustanut kolmikko Emmi Liinalaakso, Anni Toikkanen ja Marjaana Tammela tapasi noin vuosi sitten. Hieman myöhemmin mukaan tuli myös Mikko Neuvo.

Turpeen polton vastustaminen kulminoituu erityisesti kahteen huomioon: Ensinnäkin turpeella tuotetaan ainoastaan noin neljä prosenttia Suomen energiantuotannosta, mutta turpeen poltto tuottaa hyvinkin 15 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Toisekseen soiden ojittaminen ja hävittäminen tuhoavat arvokkaan monimuotoisen luonnon ja ojittamisien myötä myös lähivesistöt kärsivät soilta valuvasta humuksesta.

Reilun 60-henkisen Suomanifesti-porukan Miehikkälän Heinä-Vaajersuolle marraskuisena lauantaina johdattanut Emmi Liinalaakso kommentoi megafoniin puhumisen välissä melko ripeästi toimintansa käyntiin saaneen ryhmän toiminnan taustoja.

”Tutustuin Anniin ja Marjaanaan noin vuosi sitten Metsäliiton kokouksessa. Meillä synkkasi heti hyvin ja tuntuu siltä, että yhdessä pystymme mihin vaan.”

”Suksi suolta Vapo, me emme tällaista kato.”
Mielenosoittajien siirtyessä kohti Heinä-Vaajesuota metsän eläimet saivat todistaa puissa kaikuvat iskulauseet.

Heinä-Vaajersuolla järjestettyyn tilaisuuteen osallistuneet eivät pääsääntöisesti olleet entuudestaan tuttuja järjestäjille. Kiinnostuneet ovat tulleet mukaan toimintaan matkan varrella ja Liinalaakso antaa tästä erityistä kiitosta Mikko Neuvolle, joka on tuonut some- ja mediaosaamista toimintaan. Tämä on auttanut sanan levittämisessä ja osallistujien mukaan saamisessa.

Suomanifestin tilaisuudessa oli osallistujia eri puolilta Suomea. Pisimmän matkan oli lienee tehnyt Oulusta paikalle saapunut henkilö. Läsnä oli myös muutama kymmenen lähialueen asukasta

”Pääsääntöisesti paikallisten palaute on ollut positiivista, mutta olemmekin olleet yhteydessä juuri niihin paikallisiin, jotka tätä suon tuhoamista vastustavat. Tiedän kyllä, että osa paikallisista kannattavat tätä Vapon hanketta, mutta heihin emme ole olleet yhteydessä.”

Tapahtumapaikaksi valikoitunut Heinä-Vaajersuo ei ole ainutlaatuinen sen suhteen, että se on vaarassa. Vapon tavotteissa on raivata vastaavia soita turvetuotantoon runsain määrin.

”Kun olimme saaneet idean tästä protestista aloin etsimään suota, joka olisi vielä valmisteluvaiheessa. Eli sellaista, jota koskevia päätöksiä ei ole vielä tehty. Silloin minulla tuli vastaan uutisia tästä suosta ja lopulta tämä valikoitui tapahtumapaikaksi”, Linnalaakso kertoo.

”On hienoa, että olette täällä, mutta on myös hirveää, että meidän täytyy olla täällä”, totesi nuorten ilmastoliikkeessä vaikuttava Atte Ahokas. Ahokas valittiin tänä vuonna vuoden nuoreksi eurooppalaiseksi.

Erityisesti sosiaalisessa mediassa levinnyt tieto ryhmän toiminnasta ja kiinnostuneiden yhteen kokoaminen ei Linnalaakson mielestä vielä riitä. Tieto on yksi osa yhtälöä, mutta tarvitaan myös sitä, että ihmiset tekevät yhdessä konkreettisia tekoja tavoitteiden täyttymiseksi.

”Nykypäivänä aktivismi ja keskustelu tapahtuu todella paljon sosiaalisessa mediassa. On kuitenkin todella tärkeää, että edelleen tajutaan mikä voima on siinä, kun itse koetaan omin aistein ja tehdään yhdessä”, Suomanifestin yhteenkokoaja terottaa.

Suomanifestin järjestäjät olivat etukäteen yhteydessä Vapon edustajiin ja pyysivät lupaa mielenilmaukselle yhtiön mailla. Lupa saatiin, mutta samalla Vapolta kuitenkin muistuttivat, että osallistujien tulisi olla varovaisia, viedä roskansa muassaan ja muutenkin huolehtia siitä, ettei suon herkkä luonto kärsi. Nämä huomiot ovat tietenkin hyviä ja ja yleispäteviä, mutta hieman surkuhupaisia taholta, joka on aikeissa hävittää koko suon hyvinkin määrätietoisen tehokkaasti.

Tilaisuudessa kuultiin myös paikallisia ääniä. Vetoomuksia esitettiin keskusta-puolueen suuntaan, sillä ”Miehikkälä on keskustalainen kunta, jossa keskusta voi köytännössä itse päättää asioista”.

Turvetuotantoon liittyy luonnollisesti monia, ristiriitaisiakin, elementtejä. Energian ja hiilidioksidipäästöjen ohella turve tuottaa myös työpaikkoja. Tämä on ollut toistuvasti yksi peruste vastustaa turvetuotannon alas ajamista. Myös Miehikkälässä mielipiteen jakautuvat osittain sen mukaan, liittyykö turvetuotanto mahdollisesti omiin ansioihin.

Suomanifestin tapahtumaan Heinä-Vaajersuolla osallistunut paikallinen Katariina Lind avasi tätä näkemysten jakautumista.

”Alueella on tästäkin suosta puhuttu paljon. Urakoitsijat odottavat, että pääsisivät nostamaan sitä turvetta. Turvetta nostavien ohella myös kuljetusyrittäjät odottavat, heille tämä olisi tietysti elinkeino. He myös toivovat, että työt menisivät miehikkäläläisille eikä niitä valuisi vaikka Luumäelle tai Lappeenrantaan.”

Lind itse näkee kysymyksen ympäristöarvojen kautta.

”Olen huolissani siitä, kuinka Virojoki kestäisi tämän prosessin. Suolta tulevat kuivausvedet toisivat humusta jokeen, eikä joki ole likaviemäri. Joen vesi on valitettavasti hieman tummaa jo nyt, koska metsien kuivausvedet valuvat sinne. Lisäksi se kuivattu suo pölisee, kun turvetta nostetaan ja joka vuosi tämän alueen lukuisilla turvetuotannossa olevilla soilla syttyy myös tulipaloja.”

Lindin mielestä turpeen polttaminen ”pitäisi lopettaa heti”. 

Lind myös näkee oman lähisuonsa kohtalon osana suurempaa kuviota. Turpeen polttamisen hiilidioksidipäästöt lämmittävät Maapalloa ja tämä puolestaan tulee johtamana kestämättömään ketjureaktioon. 

”Mitäpä sitten, kun Siperian valtavat suot sulavat ja vapauttavat metaania, niin sittenhän merenpinta vasta alkaakin nousemaan.”

Soiden kuivattamiseen liittyviin työpaikkoihin viittasi Lindin lisäksi hiljattain Yleisradion haastattelussa myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. 

”Kun tehdään uusia investointeja, ei ole enää fiksua pohjata niitä siihen, että turvetta poltettaisiin.”

Suomanifesti-tilaisuuden päätteeksi suolla kajahti Maamme-laulun sävelet. Vain sanat oli vaihdettu:
Oi maamme Suomi, soiden maa
Soi sana turpeinen
Viel raivoimme saa nousemnaan
Jos täälläkin taas suo tuhotaan
Kun meidän laulu kajahtaa
Se korkeemman kaiun saa
Jaa tämä: