Suomi epäkuntoon otsikko

Yliopistollisen vallankaappauksen askelmerkit

Tampereen yliopiston yhdistymisprosessissa valtaa halutaan jakaa yliopistolaisilta sijoittajille.

Salailu, harhaanjohtaminen ja näennäisdemokratia. Siinä ikävä liuta sanoja, jotka kuvaavat tamperelaisten korkeakoulujen yhdistymistä uudeksi säätiöyliopistoksi. Helmikuun alussa Tampereen yliopiston henkilökunta ja opiskelijat saivat tarpeekseen Tampere3:na tunnetusta yhdistymisprosessista ja marssivat ulos. Viimeinen pisara oli salassa pikavauhtia valmisteltu johtosääntö, jolla valta olisi siirretty yliopistolaisten ulottumattomiin ja yliopiston itsehallintoa murennettu.

Itsehallinnon mureneminen ei ollut yliopistolaisten ulosmarssin perimmäinen syy. Syynä oli pelko opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Tiedeyhteisön keskeinen tehtävä on vastata tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen laadusta. Tämän yliopistojen omavalvonnan ytimessä on yliopistoyhteisön oikeus päättää, mitä ja miten tutkitaan ja opetetaan. Juuri tuota päätösoikeutta Tampereen yliopiston siirtymäkauden hallitus tahtoi johtosäännön määräyksillä kaventaa. 

Huhtikuussa 2016 Häiriköt-päämaja osallistui Poliittisen valokuvan festivaalia järjestettyyn Vuosi vaaleista -näyttelyyn. Näyttely toteutettiin Helsingin katutilassa ja taideteokset sijoitettiin Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralta lainattuihin vaalijulistetelineisiin. Ohessa yksi Jari Tammisen ja Jani Leinosen vaalivastamainoksista. Päivälleen vuosi edellisten eduskunta-vaalien jälkeen ripustetussa näyttelyssä tarkasteltiin sitä, miten maa makaa perusporvarihallituksen hoteissa. Yksi huolista liittyi koulutusleikkauksiin ja tätä päätyi kuvastamaan korjattu versio keskustan ja Juha Sipilän Suomi kuntoon -vaali-julisteesta. Suomi epäkuntoon -teoksessa salama iskee Helsingin yliopiston päärakennuksen lipputankoon.  Harmillisesti teos on mitä suurimmissa määrin ajankohtainen myös kolme vuotta vaalien jälkeen.
Huhtikuussa 2016 Häiriköt-päämaja osallistui Poliittisen valokuvan festivaalia järjestettyyn Vuosi vaaleista -näyttelyyn. Näyttely toteutettiin Helsingin katutilassa ja taideteokset sijoitettiin Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staralta lainattuihin vaalijulistetelineisiin. Ohessa yksi Jari Tammisen ja Jani Leinosen vaalivastamainoksista.
Päivälleen vuosi edellisten eduskuntavaalien jälkeen ripustetussa näyttelyssä tarkasteltiin sitä, miten maa makaa perusporvarihallituksen hoteissa. Yksi huolista liittyi koulutusleikkauksiin ja tätä päätyi kuvastamaan korjattu versio keskustan ja Juha Sipilän Suomi kuntoon -vaali-julisteesta. Suomi epäkuntoon -teoksessa salama iskee Helsingin yliopiston päärakennuksen lipputankoon. 
Harmillisesti teos on mitä suurimmissa määrin ajankohtainen myös kolme vuotta vaalien jälkeen.

Johtosääntöluonnos ilmestyi yliopiston sisäisille verkkosivuille helmikuun ensimmäisenä lauantaina iltapäivällä. Aikaa luonnoksen kommentointiin annettiin seuraavaan keskiviikkoon. Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, johtosäännön tiukka valmistelu- ja päätösaikataulu ei ollut pakon sanelemaa vaan harkitusti valittu toimintatapa. 

Uuden korkeakoulun johtosääntöä valmisteltiin jo syksyllä 2016 työryhmässä, jossa oli jäseninä yhdisty­vien yliopistojen henkilöstöjohtoa sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajia. Johtosääntötyö katkesi Tampereen teknillisen yliopiston vetäydyttyä Tampere3:n valmisteluista. Sittemmin yhdistymisvalmistelut jatkuivat, mutta johtosääntötyötä ei aloitettu uudelleen. 

Johtosääntötyön jäädyttämisen syyt ovat ilmiselvät. Avointa valmistelua haluttiin välttää, sillä julkinen keskustelu olisi paljastanut aikeet keskittää valta yliopiston ulkopuolisista jäsenistä koostuvalle hallitukselle. Toisin kuin siirtymäkauden hallituksen puheenjohtaja Marja Makarow on julkisuudessa väittänyt, yliopistolaki ei määrää säätiöyliopistolle seitsenhenkistä, yliopistoyhteisön ulkopuolisista koostuvaa hallitusta.

Niukalla ajalla ohjailu ei kuitenkaan onnistunut. Muutamassa päivässä yliopistolaiset organisoivat ulosmarssin ja tekivät satoja, hyvin perusteltuja muutosesityksiä johtosääntöluonnokseen. Ulosmarssin ja muun palauteryöpyn jälkeen yliopiston siirtymäkauden hallitus poisti johtosäännöstä kaikkein räikeimmin yliopisto- ja perustuslain kanssa ristiriidassa olleet kohdat. Johtosäännössä on kuitenkin edelleen kohtia, jotka loukkaavat yliopistojen perustuslaillakin suojattua itsehallintoa.

Osa korkeakoulusäätiön perustajista, erityisesti TTY-säätiön perustajajäsen Teknologiateollisuus ry on pyrkinyt ohjaamaan uuden yliopiston hallintoa suuntaan, jossa säätiön perustajat voisivat ohjata yliopiston keskeisiä toimintalinjoja. Ensimmäinen etappi tässä vallan tavoittelussa oli päätös, jonka mukaan yhdistyvistä korkeakouluista tulee säätiöyliopisto eikä julkisoikeudellinen yliopisto. 

Toisin kuin on väitetty, Tampereen yliopiston johto tai hallitus ei ole tehnyt päätöstä, että korkeakoulut yhdistyisivät nimenomaan säätiöyliopistoksi, vaan valinnan teki opetus- ja kulttuuriministeriö, kun se päätti Tampere3-korkeakoulukonsernin valmistelujen aloittamisesta. Yliopistoyhteisö epäili jo tuolloin säätiöyliopistovalinnan taustalla olevan muutakin kuin vain Tampereen teknillisen yliopiston säätiömallin aiheuttamia teknisiä ongelmia. Opetus- ja kulttuuriministeriö tyynnytteli kritiikkiä toteamalla, että Tampere3:sta rakennetaan aivan uusi yliopisto, eikä sen mallina käytetä olemassa olevia säätiöyliopistoja. 

Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Säätiöyliopiston äänitorvet ovat väittäneet säätiöyliopistojen nimenomaan olevan lähtökohta Tampere3:n hallintomallille. On myös väitetty, että säätiölaki estää tekemästä toisin. Useat oikeusoppineet, kuten professorit Juha LavapuroTarmo MiettinenOlli Mäen­pää ja Kaarlo Tuori, ovat kuitenkin lausunnoissaan todenneet, että säätiöyliopiston toimintaa säätelee ensisijaisesti yliopisto- eikä säätiölaki. 

Suomi epäkuntoon -teos pääsi syyskuussa 2016 osaksi myös Neljän dosentit illallinen -tilaisuutta, jonka aikana keskusteltiin  muun muassa koulutuspolitiikasta.
”Tuntuu siltä, että hallitus ei kunnioita järjestöjen yksimielisiä sopimuksia eikä kevään kehysriihen päätöksiä. Yliopistoille ja tutkimukselle hallitus tarkoittaa kirjaimellisesti lyhenteensä mukaisesti SOS”, linjasivat Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikalainen ja Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri tilaisuudessa.
Häiriköiden performanssin ääniraidan teki Taina Riikonen.

Teknologiateollisuuden ja säätiön muiden perustajien määräysvaltaa yliopiston hallinnossa on perusteltu perustajien sijoituksilla säätiöön. Perustajien säätiöön tuoman pääoman tuotto on kuitenkin vain muutaman prosentin yliopiston vuosittaisista kuluista. Yliopiston suurin rahoittaja on edelleen valtio, siis veronmaksajat. Määräysvalta yliopistossa tarkoittaa valtaa ohjata verovarojen käyttöä.

Olemassa olevat säätiöyliopistot eivät ole edenneet kansainväliselle huipulle julkisoikeudellisia yliopistoja paremmin. Sen sijaan näyttöjä pelolla johtamisesta ja demokratian murskaamisesta on. Lukuisissa yt-neuvotteluissa on irtisanottu satoja tutkijoita ja opettajia. Kriitikoille ovea on näytetty ensimmäisenä. Aalto-yliopisto on tuomittu luottamusmiehen lainvastaisesta irtisanomisesta. Tampereen teknillinen yliopisto on puolestaan sopinut ammattiosaston puheenjohtajan laittomasta irtisanomisesta rahallisen korvauksen. 

Tampereen yliopistoyhteisö ei tahdo seurata näitä esimerkkejä. Edessä on konsistorin eli yliopiston yhteisen toimielimen vaali ja uuden hallituksen valinta. Tuossa valinnassa yliopistolaisilla on mahdollisuus palauttaa valta yliopistoyhteisölle.

Kirjoittaja on yliopistotutkija ja Julkisen alan neuvottelujärjestön, JUKOn pääluotto, joka on tehnyt pätkätöitä yliopistolla vuodesta 1997.

Facebook-kommentit
Jaa tämä: